Kun näkijäkin tarvitsee näkijää

Heipsis!
Fb-sivuni ystävällisesti alkoi vihjailemaan, että olisi aika muistaa seuraajia, koska on kulunut jo tovi viime postauksesta sinnekin. Tänne blogiin vieläkin enemmän.
Tuntuu, ettei ole mitään aktiivisesti annettavaa, tai kuulutettavaa maailmalle. Tuntuu että monet vastaavat sivustot tarjoilevat ihan kaiken sen, mitä itsekin tarjoaisin, ja ajoittain tulee jopa tilanteita, kun ajattelen juuri kirjoittavani jotain päivitystä, ja yhtäkkiä juuri se sama asia pompahtaa eteeni jostain muualta,ennen kuin ehdin kirjoittaa. Mitä ihmettä??!! Joten en halua enää toistaa sanomaa, koska se tuntuisi jo plagioinnille.

Olen viettänyt hiljaiseloa muutenkin.
Olen ajatellut, että minut löydetään kyllä, jos minun tulkintoja kaipaillaan. En ole pitänyt meteliä itsestäni missään, ehkä vanhat asiakkaat muistavat, ja jos heidän ystäväpiiristä joku tarvii tulkintaa, ovat he toimineet minun rumpuna, ja näin tullut yhteydenottoja. Se on minusta todella kivaa, koska se tarkoittaa onnistunutta asiakaspalvelua suosittelijan taholle. Mikään ei ole niin hienoa tässä työssä, kuin saada se kokemus, että tulkina on osunut ja ns. uponnut asiakkaani sieluun.

Tänään silmiini osui erään tunnetun näkijän postailu. Hengähdin kuin suurenkin ahaa- elämyksen saaneena, tajutessani että itsekin voisin tarvita näkijän palveluita. Näen tämän vähän kuin työnohjauksena, kuten joissain työpaikoissa on tapana. Myös kollegiaalista tukea ja neuvoa kaivaten, mutta kuitenkin niin, että se kytkeytyy omaan kehityskaareen, joka on ollut hyvin hyvin takkuinen viime aikoina.
- Halua olisi edetä eteenpäin, mutta nousee vain iso kysymys eteen : miten????

Elämä on ollut itselläkin niin kovakiitoista, että olen vain saanut haaveilla jokapäiväisistä, edes jokaviikkoisista rauhoittumis ja rentoutumis riiteistä, joista aina mielessäni haaveilen. Toisaalta olenhan kahden maailman kansalainen, ja pystyn kyllä uppoamaan siihen toiseenkin maailmaan, ja elämään siellä näitä hetkiäni, vaikkei ne tässä maanpäällisessä näkyvässä maailmassa näykkään toimintana. Olisin varmasti huonommassa kunnossa, ellei minulla olisi tätä toista maailmaa tässä apuna.

Ihminen voi hyvinkin helposti saada itsensä kuuroksi niille herkille vihjeille ja ohjeille, joilla meitä koetetaan ohjata. Itsekin olen saanut itseni kiinni lukemattomia kertoja siitä, että teen jotain, vaikka sisin sanoo "ei näin". Silloin pysähdyn ihmettelemään mitä täällä taas tapahtuu, mutta omasta vireydestä riippuen joko ymmärrän sen taikka en.

Tulin siis siihen tulokseen, että minä tarvitsen ohjausta. Minä haluan ohjausta. Sellaista ohjausta mitä minä tarvitsen, ei pysty täysin antamaan mikään psykologikaan, van siihen tarvitaan paljon herkempää henkilöä ,jolla on samaan aikaan taito lukea minua, ja kuulla niitä asioita joita on kerroksina sisimpäni ympärille kasaantunut, kuin iso ja painava kasa ihania terälehtiä- kuitenkin se kauniskin alkaa painamaan jos sitä on liikaa.
Tarvisin siis sielunkuorintaa! Vau minkä termin juuri keksin!
Mutta sitä minä tarvisin, ja sille minä etsin tekijän.

Taannoin lähipiirissäni olikin henkilöitä, jotka samalla herkkyydellä kuin itsekin, pystyivät lukemaan minua, ja tuomaan päivänvaloon asioita, joille en vielä osannut antaa edes nimeä, tai joista en tiennyt vielä niitä olevankaan. Se oli ihanaa ja huojentavaa. Ne muutamat lauseet riitti saamaan kiinni taas siitä langasta, jota seuraamalla pysyisin omalla kaistalla, ja omalla matkallani. Nyt olen harhaillut kuin Hannu ja Kerttu pimeässä, koska heidän kulkumerkkinsä oli syöty.
Kuka söi minun kulkumerkit?

Olemme täällä samassa veneessä, koetamme elää kukin omaa elämäämme parhaalla mahdollisella tavalla, ja matkallemme tarvimme kukin eri määrän kanssakulkijoita ja ohjausta. Jokainen voi vähän eksyä, mutta se tahto jolla pyrit pääsemään taas omalle reitillesi, ratkaisee elämäsi suuntaa.

Etsin itselleni näkijää, joka näkisi tämän kohtaamani seinän, ja auttaisi minuakin löytämään avaimen, joka avaisi portin seuraavalle tielle ja seuraavalle kehityksen polulle.
Olisi aivan huikeaa voida auttaa itseään, kerran onhan milla The Gift, mutta se vaan ei toimi niin, kuten olen monesti todennut.

Nyt pyydän itselleni johdatusta ja lempeitä ja keveitä energioita elämään auttamaan tätä uudistumisen prosessia jo käyntiin. Ja oikeastaan tiedänkin jo, koskapa kirjoitan tätä, että se energia on tavoittanut minut ja alkanut työstää sieluni kanssa suunnitelmaa. Minun tehtäväksi jää nyt avautua, ottaa vastaan ja pyytää (minä PYYDÄN!) tätä prosessia jatkumaan ja pyydän, että löydän tämä sopivan tulkitsijan itsellenikin.

Teille blogini lukijoille ja FB seuraajilleni pyydän sopivan tyyniä laineita elämään, jotka lempeästi auttavat teitäkin eteenpäin omalla tiellänne!




With all my Love and Compassion ∞

Kesäloman palveluista

Hei, lomailen pääsääntöisesti kesän.Tämä vaikuttaa eniten puhelintulkintoihin, joihin minulla ei ole nyt rauhaa keskittyä.

Palvelen sähköpostitse niin pienissä kuin suuremmissakin asioissa, ja toiveenne ja tarpeidenne mukaan nopeastikin.

Aurinkoista ja soljuvaa kesää :)

With all my Love and Compassion ∞

Kaksoisliekkejä ja muita merkityksellisiä ihmissuhteita

En ole juurikaan perehtynyt muiden kirjoittamiin tai jo jolkaistuihin juttuihin koskien kaksoisliekkejä, sielunkumppanuuksia, ja muita suhdetyyppejä, joita on jo nimetty, olen vain kertoillut itse omien kokemuksien kautta havaintoja ihmissuhteista, joilla on ollut erityinen merkitys.

Haluan tässä kohtaa ottaa esiin kaksi esimerkkiä parisuhteissa esiintyneistä jutuista.

Ensimäinen selkeästi tarkoituksellinen suhde tuli "tilattuna". Esitin maailmankaikkeudelle pyynnön lähettää mies tietystä suunnasta Suomea. En tiedä miksi niin tein, mutta se oli minulle ihan selkeä juttu, että näin on tehtävä, ja kaikenlisäksi ilmaista maailmankaikkeudelle se selvästi, että täällä ollaan. Ihmetykseni oli ihan hirvittävä, kun tällainen mieshenkilö sitten otti minuun yhteyttä. Hän kertoi nähneenäs kuvani netissä, mennyt ensin ohi, mutta palannut takaisin kun jäin häiritsemään mieltä.

Kirjoittelimme aluksi, puhuimme puhelimessa.Sitten tapasimme. Aluksi vierastin häntä ulkonäön perusteella, en tunnistanut häntä siitä, mutta kun laitoin silmät kiinni ja kuuntelin ääntä, tunsin. Hän teki jo ekalla tapaamisellamme sellaisen tempun, joka kertoi minulle selvällä kielellä, että tässä on jotain järisyttävää nyt käsillä. Hän sai maailman pyörimään päässä ja valtavan energian kulkemaan lävitseni vain pitämällä käsiä hartioillani. Se oli se sidos josta tunnistin hänet, kai hän esitteli itsensä energiatasolla.

Suhteemme oli todella intensiivinen, molempia leijuttava kokemus, jossa kumpikin eli voimakkaasti henkimaailman kautta juttuja. Se loppui yhtä salamannopeasti kuin alkoikin, siis että aivan kuin olisi sormia napsautettu ja se oli sitten siinä.
Sen suhteen tarkoitus oli saattaa asioita loppuun, joita meillä jäänyt tekemättä joskus aikaisemmin elämissämme. Se oli raju kohtaaminen, toisen muistaminen ja tunteminen ja sitten suorittaa tehtävät loppuun ja poks, erota. Se oli kummallista. Molemmat olimme maapersoonina suutukissa toisillemme, hämmästyksissä, minäkään en voinut selittää asiaa mitenkään, se vain loppui! Se oli yhtä aikaa hieno kokemus ja kovin ravisteleva. Nykyään olemme kuitenkin etäisesti ystäviä :)

Tässä kohtaa täytyy sanoa, että elämääni on liittynyt tätä enenkin ihmissuhteita, mutten koskaan ollut edes kuvitellut että tällaista yhteyttä voisi olla....

Tämän jälkeen parantelin itseäni hetken, ravistelin itsestäni kaikenlaista ihme moskaa irti ja koitin vielä selvittää mitä ihmettä tapahtui!!!!!

Sitten sain hassua kautta yhteyden ihmiseen, jonka kanssa sovinne tapaavamme aika pian. Juttelimme Facebookissa varmaan kerran ennen kuin tapasimme. Kuitenkin kun tapaamisemme aika oli tulossa, olin ihmeen levoton. Päähäni alkoi tunkeutua ihmeellisiä juttuja,semmoisia tietoiskuja tulevasta ihmisestä. En tuntenut mitään erityistä häntä kohtaan kun olimme saaneet yhteyden, siis ihan neutraalit ajatukset, kunhan nyt tavataan. Olin kutsunut hänet kotiin, pieni muksu siinä kanssani. Ovikello kun soi, pieni lapsi  lähti kohti ovea. Minä kävelin siinä vaiheessa kuin unessa, ja päässäni oli tieto että tässä on tulossa ihminen mun elämääni, jonka kuuluukin tulla. Joka tulee pysymään. Joten kun avasin oven, ajattelin "ai tuolta näyttää tuleva mieheni". Naurahdin itsekin ajatusta, se tunne oli ihan tosissaan väittämänsä kanssa. Tässä sinun tuleva miehesi.  Kuten aina muutenkin, ei minulla ole mitään syytä väittää vastaan, kun minulle kerrotaan elämää suurempia totuuksia.

En tuntenut hänessä mitään tuttuutta ulkonäön suhteen, ja hän oli jälleen kerran ulkonäöltään ihan erilainen kuin perinteisesti ihannemieheni (vaikkakin nyt melkein 8v jälkeen voin sanoa että hän on ihannemieheni näköinenkin) mutta lähietäisyydeltä ja kosketuksesta sain taas energiapiikin läpi kehon, joka sisälsi paljon enemmän tietoa, kuin mitä ymmärtää saatoinkaan.

Kun luin tätä artikkelia tässä ihan hiljattain- sillä kuten kerroin, en ole lukenut näistä jutuista- niin silmäni olivat ymmyrkäisinä,ja pääni vain nyökkäili.

 - Olet nähnyt unia tai visioita tästä henkilöstä kauan ennen tapaamistamme tässä ajassa

- Henkilön tapaaminen tuntuu paluulta kotiin – ja tavattuanne mieleesi nousee muistoja toisista ajoista ja paikoista, joissa olette tavanneet (toisissa elämissä)

- Henkilö peilaa omia ongelmiasi, huoliasi ja epätasapainoisuuksiasi, mutta myös täydennätte toisianne monilla tavoilla

- Tunnette toistenne sairaudet tai tunnetilat, vaikka ette ole yhteydessä

- Kun olet yhteydessä häneen ja suhteenne on tasapainossa, tunnet itsesi voimakkaamaksi ja vahvemmaksi kuin koskaan ennen. Koette, että teillä on missio, tai että teidän on autettava muita.

- Rakkautesi tätä henkilöä kohtaan on ehdotonta – tällä henkilöllä on todennäköisesti tapa, ominaisuus tai ”taakka”, jota et toisessa ihmissuhteessa kestäisi. Tässä tapauksessa olet valmis kohtaamaan tai elämään sen kanssa.

- Tapasit henkilön, kun molemmat tai jompi kumpi teistä oli varattu – tavalla tai toisella. Tapasitte todennäköisesti silloin, kuin vähiten moista odotitte.

- Molemmat, tai jompi kumpi teistä pelkäsi yhteytenne voimakkuutta ja pakeni suhteesta. Voi kestää vuosia, että suhde saa varauksettoman huomion molemmilta. Joskus se tapahtuu vaikean henkilökohtaisen tilanteen myötä.

- Vahvat voimat tuntuvat työntävän teitä yhteen eroista huolimatta. Näet merkkejä yhteydestänne jaktuvasti.

- Suhdettanne luonnehtii äärimmäiset hyvät ja vaikeat hetket – tasolla, jota et ole ennen kokenut

- Tasapainoa hakiessanne testaatte toistenne rajoja, mutta äärimmäisten hyvien hetkien ja kokemusten määrä kasvaa jatkuvasti

- Perhe, ystävät ja sukulaiset eivät ymmärrä suhteenne luonnetta, ja pyrkivät johdattelemaan teidät pois siitä

- Ymmärrät, että aiemmat sielunkumppanit ja muut suhteet valmistivat sinua kaksoisliekkisi kohtaamiseen. Kaksoisliekilläsi voi hyvin olla epätavallisia piirteitä, joita aiemmilla kumppaneillasikin oli.

- Koet, että tämä on henkilö, jota olet odottanut koko ikäsi. Kun katsot taakse päin, huomaat miten aiemmat suhteet, tilanteet ja jopa sairaudet ovat johtuneet siitä, että odotit ja etsit vielä tätä suhdetta.

- Tunnet syvästi, että henkilö on kohtalosi – ei ainoastaan tässä elämässä, mutta myös kun palaatte ”kotiin” ja yhdistytte ikuisuudessa

Suhteemme on ollut kaikkea muuta kuin rauhallinen taikka tasapainoinen. Kuitenkin tietty harmonia on ollut läsnä ja vallankin se tunne, että tämä vain on NÄIN, juurikin näin, ja näin sen kuuluukin olla. 

Tässä kohtaa täytyy sanoa, että tämän aiheen käsittely tuottaa minulle hirmuisen lepatuksen sisääni, näin on ollut aina kun olen tästä lukenut.Luulen että minua kumminkin auttaa kun lopulta kerrankin käsittelen tätä asiaa, vaikka tämä tällaista värettä aiheuttaakin, siis ei pahaa, vaan levotonta, ihan hullun Iloista Energiaa, joka on niin villiä etten oikein ehtisi edes kirjoittaa tätä auki. Nassu hymyssä ja rinnassa lepattaa ja ilo laulaa. Että tällainen tunneryöppy, vaikka  juuri nyt maatasolla ei niin riemukasta olekaan.

Tämä seikka onkin juuri se hauskuus tässä, että vaikka meillä tässä maailmanajassa olisikin mitä vain vaikeutta (ja koskapa ei olisi) niin silti kun olen etäällä hänestä, tunnen onnellisia tunteita ja kaipausta häneen. Sekin on yksi ominaispiirre, että tunnen olevani niin puolikas ilman häntä. Vaikka hän olisi vaan töissä tai jossain muualla, olen usein kuin orpo piru ja elämä kirkastuu heti kun hän tulee (vaikka sitten maatasolla saatan ollakin hänelle heti jotenkin ärtynyt) Nämä omituiset vastakohdat tavallaan fyysisessä ja henkisessä suhteessa ovat oikeastaan huvittavia, mutta mukaelevat tietenkin täysin sitä mottoa, jota olen käyttänyt jo vuosia

"Mikään ei ole sitä mille näyttää"

On ollut ihanaa tässä matkan varrella tulkita tilannettamme energioiden kautta, ja samaa levotonta lepatusta tunnen aina kun koetamme selvittää jotain suurta kummallista solmua, johon kaksi herkkätunteista ihmistä joutuu yhtenään. Ne on tuskaisia selvittelyjä, jotka tuottavat ihanan helpotuksen, kun asiat saadaan soimaan samaa säveltä. Minun on oltava orkesterin johtaja, ja laitettava sävelet samalle taajuudelle puolisoni kanssa. Minä teen sen useimmin, mutta hänkin on oppinut hiukan tekemään samaa.Hän on minun paras asiantuntijani. Hän tietää luonnostaan mitä tarvin, vaikkei aina kykene sitä toteuttamaankaan. 

Olemme erilaisia, molemmilla omat vahvuudet suhteessa toiseen. Siksi täydennymmekin aina yhdeksi ja samaksi.

En usko että voimme erota koskaan (yritetty on muutamasti..) , ennenkuin kuolema meidät erottaa.

With all my Love and Compassion ∞

Yhteyksiä parannellaan

Heissan!! 

Yhteyksien äärellä kun tässä työskennellään, niin koetan laajentaa mahdollisuuksia ottaa yhteyttä minuunkinpäin. Toivon olevani helposti tavoitettavissa, ja nyt on aktivoitu FB sivulle niin viesti-osio, kuin tämä messengerkin. Tämä koodin voi skannata matkapuhelimeen, ja oletan että keskustelu mahdollisuus löytyy nyt suoraan matkapuhelimestakin. 

Kokeilkaa!

Olen hiukan innoissani tästä, sillä tärkeää olisi sellainen matalan kynnyksen yhteydenotto. Nykyihmisille se voi olla helpointa puhelimen kautta. 

Olen yrittänyt kehitellä sitäkin, miten voisin olla hyvin tavattavissa määritteleminäin aikoina myös puhelimen äärellä, sillä yhä useampi tykkää jutella asioita helpommin kuin kirjoittamalla. 

Ihanaa!! 

On ihanaa kun asiat menevät eteenpäin, vaikkakin pikkuisin tipunaskelin, mutta sitäkin pysyvämmin ja päättäväisemmin. 

With all my Love and Compassion, Ajna ∞

Vihdoinkin vähän eteenpäin

...siinä omassa haaveessa ja suunnitelmassani tämän "työn" suhteen.

Tervetuloa Facebook- ryhmään
TT: Henkimaailman Huiskeessa
jossa voimme jakaa toisillemme kokemuksia ja pyytää apua ja selityksiä asioille, olla sitä samaa varkostoa, jota valomme kautta olemmekin.

Tehdään tästä ihana oma ryhmä, josta jokainen haluava pääsee nauttimaan!


With all my Love and Compassion, Ajna ∞

Kun sun on pakko Muuttua....

On hirveän ihanaa huomata, millaista potentiaalia kannat sisälläsi, siinä vaiheessa kun sun vaan pitää muuttaa juttuja, niin sä pystyt siihen!

Omalla kohdalla suuri suksee ollut se, että olen kyennyt päästää irti helvetillisestä suorittaamisesta. Se mun suorittaminen oli kyllä useimmiten sitä vain, että stressasin kaikesta hirveästi, mutten saanut lopulta kauheasti aikaan ,muuta kuin hepuleita ja pahaa oloa. Iso osa siitä, miksi tämä juttu muuttui, oli kertakaikkiaan se, että en vaan jaksanut enää.  Siis kertakaikkiaan, oma vointi vaikkapa oli jo niin uupunut ,että fiilis oli "ihan sama". Tämä koitui kyllä siunaukseksi ja ihanaksi oivalluksentieksi mulle, koska huomasin, että

  korttitalo ei kaadu tekemättömiin juttuihin, 

mutta se kaatuu ihmisten ilkeyteen ja kireyteen 

Tämä havainto olikin hartaasti odotettu. Se on kytenyt sisällä pitkään, ja olen sen tiennytkin toki, mutta se, että se tulee niin voimakkaasti pintaan ja esille, niin sen aika oli nyt. 

Ainoa huono juttuhan tässä on tietenkin se, miten saan tämän asian vietyä riittävän voimakkaasti myös muualle, esimerkiksi perheelleni.

Perheen sisällä on asunut kilpailutilanne pitkään. Se on ihan naurettavaa, uskomatonta, säälittävääkin, koska ei kenenkään tarvisi kilpailla toisen kanssa mistään muusta kuin siitä,

  kuka on ystävällisin toiselle ihmiselle!!!! 

Lapsilla on rasittava kilpailuasetelma toisiaan kohtaan. Se voi olla ihan tavanomaistakin, en osaa sanoa, koska itse kasvoin lapsuuteni ainoana lapsena, ja kilpailijan sain vasta 11- vuotiaana. Siinä kohtaa elämää kun opetteleekin olemaaan kakkonen, on se tosi vaikeaa. 

Omien lasten kohdalla jotenkin ajattelin, että se olisi luontevampaa, koska heillä on ikäeroa keskimäärin 2 vuotta seuraavaan sisarukseen. Mutta ei se kai menekään niin? Omilla lapsillani on ollut aina hirmuinen tarve olla parempi kuin toinen. Se on luonut todella ikäviä ja uuvuttavia asetelmia tässä elämässä. 

Olen yrittänyt heille opettaa suvaitsevaisuutta toisiaan kohtaan, sekä tietenkin kaikkia muitakin kanssaeläjiämme kohtaan

. Sinusta ei tule yhtään parempaa ihmistä, etkä menesty yhtään sen paremmin omissa jutuissasi, vaikka litistäisit toisen itsetuntoa haukkumalla, solvaamalla, vähättelemällä.

Itse näen asian kääntöpuolen: ihminen jonka on pakko toimia noin toista kohtaan, on itse henkisesti köyhä, hän ei ole kyennyt oppimaan ihmisyyden tärkeimpiä lakeja, niitä, että

  kohottamalla itseäsi, alennat itsesi.

Hyvyys ja suvaitsevaisuus, toisen auttaminen ja kunnioittaaminen, eivät ole koskaan heikkouden merkkejä, vaan ne ovat äärimmäisen herkän ja syvällisen älykkyyden merkkejä. Valitettavasti maailmassa näitä käytetään hyväksi, niillä lyödään sinua ja niiden takia joudut moniin hankaluuksiin omassa elämässä, jos vaikkapa autat jotakuta ,mutta saat siitä kiitokseksi vain ongelmia itsellesi. 

Kiittämättömyys on maailman palkka??????

Olen vasta oman henkisenkehitykseni  myötä oppinut itsestäni sen karunkin tosiasian, että tämän maailman ihmisten raakuus ja alempivärähteinen käytös, tuottaa minulle hirveästi ahdistusta. En osaa siihen suhtautua rauhallisesti, vaan se tuottaa hämmennystä kyllä koko ajan kokiessani sitä. Enkä oikeastaan ole vieläkään voinut hyväksyä sitä, että se on todellakin totta, suurimmanosan kohdalla!!! 

Vastaavasti suuria ilonpilkahduksia tuo mukanaan ne ihmiskohtaamiset, joilla ei ole tätä ikävää tarvetta pahuuteen ja alistamiseen toista kohtaan.

Ikävä tosi asia tietenkin on, tarkastellessa tätä käytöstä, että kasvuolot ohjaavat tätä kehitystä. Se, millaiseen perheeseen synnymme, millaisiin ihmiskuvioihin- siis millaisia oppiläksyjä meillä on tälle elämälle. Usein niitä miettiessä tunnen raastavaa turhautumista, kun ajattelen, miten paljon pahaa jotkut joutuvat kokemaan. On itsellekin vaikeaa ajatella, että se on varmaankin suunniteltu niin tapahtuvaksi. Minua lohduttaa se paljon, että monet rankkoja kokemuksia kokeneet myös selviävät niistä kokemuksista. On tahdottava selvitä, on tahdottava kehitystä itselle!!

Ilman omaa tahtoa, ei tapahdu kehitystä! 

Eli se elämänkatsomus, jonka haluan nyt istuttaa koko mun perheeseen, ja olen todella tosissani tämän kanssa, koska minä olen nyt tajunnut, että se on ainoa tie. Se on minun mielestä niin helppoa, olla vain kiltti ja ystävällinen toiselle, 

kohdella toista, niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan!!

Mutta MIKSI se on niin vaikeaa?

Koska niin kauan kun emme ole tiedostavia ihmisiä, ja annamme EGON päsmäröidä ja kertoa sinulle, kuinka sinä voit keinoja kaihtamatta toimia vain ja ainoastaan itsesi hyväksi, emme pääse siihen levolliseen moodiin, jossa voit antaa hyvyyden toimia kaikessa rauhassa.

Antaa itsesi hymyillä, tietäen, että asiat järjestyvät, vaikka et kaada likaämpäriä toisen niskaan.

On kai vaikeaa luottaa elämään niin paljon, että hillitsee egon itsekkään kuiskuttelun.

Tunnen itseni niin onnekkaaksi, kun olen voinut heittäytyä tähän luottamukseen jo aikaa sitten. Ei se tarkoita sitä, ettei elämässä olisi ongelmia, tai ettenkö ärsyyntyisi jne- olenhan sentään ihmishahmossa tässä maailmassa, ja toimin inhimillisesti, silti tiedostaen ja tuntien sen sisäisen olemukseni, jonka ei tarvi kilvoitella. 

Minun olemukseni tehtävä on opettaa läheisilleni sitä, kuinka toisia auttamalla, kuulemalla, kunnioittamalla ja kauniisti kohtelemalla, viemme elämää ja maailmaa siihen suuntaan, kuin on tarkoitettu. 

Toinen näkymä on toki se sotatanner maailmanlaajuisesti, jota varmaan kukaan, joka kuulee edes vaimeasti sisimpänsä, ei halua. 

Amen. 

Pyydän näille asioille nyt Valon apua, suuremmilta voimilta taivaista.

Auta meitä ihmisiä tässä tehtävässä, tässä paremmaksi tulemisessa, ja auta meitä ymmärtämään oma heikkoutemme. 

Yhdessä voimme olla Voima.

Anna meidän kaikkien kohdata suuri hyvyys, ja tuntea sen vaikutus ja kokea, kuinka hyvä valinta se on meille kaikille, jokaisen elämään. 

Kiitos!

With all my Love and Compassion, Ajna ∞

Heipä hei tähän vuoteen!

Johan tätä vuotta onkin kulunut hyvä tovi, melkein koko tammikuu.

Mille tuntui vuoden viimeinen postaus, kokeilitteko uusia aktivointeja liikesarjalla, tai onko auennut muunlaisia virtauksia?

Minusta tuntuu, että joka tuutista tulee eteeni kaikenlaista tällaista fyysistä työstämistä erilaisten liikeharjoitusten muodossa. Perinteinen ja kovin muodikas mindfullnes saa mukaansa aina enemmän ja enemmän kehon toimintaa. Suoraan sanoen koen, että lihaksien aktivoinnin kautta saamme jälleen kerran astetta enemmän viisautta vuodatettua kehoon. Samaan aikaan kun lihakset aktivoivat liikkeiden avulla solumuistia, niin myös henkiset muistot pääsevät helpommin pujahtamaan tietoisuuteemme. Joten suosittelen jatkamaan, vaikka se ei aivan omalle mielihyväalueelle sattuisikaan.

Ennen kuin perheessämme alkoi vuotuinen tammikuinen sairastelukierre, ehdin aloittaa sitä "mun juttua". En paljasta sitä vielä, en ehkä aikoihin, mutta olen kevyesti innostunut. Ymmärrän, että haukkaan ison palan, ja luullakseni tulen tarvitsemaan ammattilaisen apuakin, mutta yritän luoda sen jutun, mistä olen alitajuisesti haaveillut, ja osittain sitä jo vuosien ajan työstänytkin. Vaihe jonka aloitin nyt, on sellaista tiedon yhteensaattamista järkeväksi kokonaisuudeksi. Katsotaan mitä siitä tulee!!

Olin todella positiivisesti yllättynyt, kun sain pyynnön ihmiseltä, jolle oli kerrottu minusta. Kiitos, on ihana tunne kun on voinut olla avuksi toiselle niin, että hän jopa haluaa mainita minut auttajana.

Tästä ilahtuneena päätän tarjota nyt teille kaikille luennat helmikuun loppuun saakka -20%
Rahaa tärkeämpää minulle on se Ilo, jonka saan onnistuneesta auttamisesta.

Sain tänään tällaisen ihanan akaatti- kaulakorun, ja otin tietenkin hienon selfien itsestäni se kaulassa. Halusin sen esitellä nyt teillekin, ja tajusin samalla, että esittelen teille minun tilani.
Tässä tilassa työskentelen ja teen teidän luennat.
Tässä tilassa poltan kynttiläni ja katselen kristallejani, ja käytän niitä tarpeen mukaan mukana työssä. Tämä tila oli kuin minua varten tehty tässä talossa, tykkään tästä hirmuisesti :)

Itse olen vielä vähän räyskän oloinen, olenhan ollut kipeänä pari viikkoa, joka onkin todella vaatinut veronsa fyysisesti. Puhelintulkintoja en ole voinut tarjota, koska olen ollut vaihtelevasti kokonaan äänetön noin viikon verran!
Toisaalta se, ettei ole voinut käyttää ääntään, on avannut muita väyliä kommunikoida esim perheen kanssa, ja sekin on ollut mielenkiintoinen matka omaan itseen ja omiin ominaisuuksiin!

Kuulumisiin!!
Kokeilen muuttaa Blogisivustolta niin, että halukkaat voivat tilata nämä postit suoraan omaan sähköpostiinsa.

Aion muutenkin muuttaa uutiskirjemäisemmiksi näitä posteja, niin kuulette minusta useammin, ja sitten kun Flowtila iskee, ja kirjoitan syvällisempiä postauksia, niin saan niihin kaiken energiani silloin antaa.

Haluan olla kuuluvilla teille, ja toivon että olette kuuluvilla minulle!

With all my Love and Compassion, Ajna ∞

Vuoden viimeiseen postaukseen

Heips!

Aamuni alkoi kolmella tavalla vähän hölmösti. Ensinnäkin nousin ylös vasta 10.30. Mikä aika se on herätä uuteen päivän, mutta mieheni oli halunnut antaa minun nukkua.

Aamukahvistani tuli liian viileää, koska laitoin maitoa liikaa. Siitä seurasi vähän epämukava ja tyytymätön fiilis, ja kun sohvallakaan ei löytynyt mukavaa asentoa kahvikupin kera, aloin olla jo aika tuskainen näiden fyysisten "vastoinkäymisten" takia.

Mutta sitten se alkoi. Ilotulitus. Minun päässäni!  Energiasuihkut näyttäytyivät ihan kuin rakettien valovanat, kun ne laukaistaan. Yhtä suurta ääntä ne eivät pitäneet, vaan vienompaa suhinaa, ja iloista lentelyä tietoisuudessani. Totesin että nyt, nyt nousen sohvalta, teen kierroksen hakeakseni lämmintä kahvia, ja tulen omaan rauhaani fiilistelemään ja kertomaan vähän näkymiä näistä energioista, jotka halusivat tulla kertomaan tarinoitaan tässä ajassa.

Vuoden vaihtumisen aika on aika epätodellinen tunne kuitenkin. Nyt olemme tässä "vuodessa" ja ihan hetken päästä se onkin jo seuraava. Missä on se raja jonka ylitimme,  jotta pääsimme seuraavaan vuoteen? Voisinko vielä kumminkin hypätä takaisin edelliseen, koska se on niin abstraktia. Jos juoksisin lujaa takaisinpäin, niin pääsisinkö edelliseen vuoteen, vaikka monenkin vuoden päähän?

Me olemme itse lukinneet elävämme tässä nimenomaisessa ajassa. Tällöin kalenterimme loppuu 31.12. ja seuraavana päivänä ripustamme uuden kalenterin seinään, joka kertoo taas kuluvista päivistä. Tämä maailma on lukinnut meidät kaaikki kulkemaan samassa ajassa. Onneksi vain fyysinen olemuksemme on lukittu siihen, mielemme saa lentää missä vain, siellä missä aikaa ei ole. Se onkin minun lempi paikkani.
Nyt kuitenkin valmistaudumme vuoden vaihtumiseen. Suuri joukko ihmisiä täällä Suomessa luo katseensa meidän kellon lyömäämme, joka kertoo vuoden vaihtumisen ajan. Se innostunut ja toiveikas energia luo aika paljon omanlaistaan värähdettä tämän päivän päättymiseen. Niinkuin monissa muissakin suurten odotusten juhlissa, se valtava energiamäärä sitten joidenkin osalta kääntyy myös purkaantumaan negatiivisesti, agressiivisesti ,ulos. Se on kuin suihkuava raketti väärinpäin, joka päätyykin vain räjähtämään itsensä sisällä.

Mutta nyt haluan jo kertoa näistä energioista, jotka malttamattomina pörräävät tässä.  Kaikilla on toive jälleen kerran, että ravistamme itsestämme painavia ja likaantuneita kerroksia pois. He näyttävät että voimme jäättää ne ihan siihen maahan vain, ja pyytää uusia, kirkkaita ja puhtaita. Ne tullaan ikäänkuin liimaamaan energiakenttäämme, kunhan vain pyydämme. Ne kerrokset sisältäävät hiukan uutta koodiakin, mutta alkuun vain hiukan,  herätteenä, niin että jokainen saa kuulostella kehossaan ja mielessään mitä alkaa tapahtua. He kertovat, että koodin on tarkoitus nyt auttaa meitä enemmän eriytymään tehtävissämme, niin että löytäisimme paremmin suuntaa ,minne meidän on tarkoitus astella.

Nyt he innoissaan näyttävät liikkeitä, jotka tuolevat "koodin mukaan".  He kertovat, että liikkeiden avulla saa moskat paremmin irti ja puettua kirkkauttaa. Nämä liikkeet voi suorittaa ihan kuivalla maalla, taikka vedessä, jossa ne saavat hiukan erilaista voimaa.

Seiso jalat yhdessä, sitten ala avata polvia ylospäin samalla hiukan kyykistyen niin että saat neliön,jonka kärki osoittaa maata, muodostettuaa jaaloillasi. Voit pitää käsilläsi jaloista kiinni, mutta tässä asennossa hengitellään rauhassa hetki. Jos et pysty seisomaan, istu maahan ja muodosta kuvio istuen. Käy ihan yhtä hyvin, anna käsien levätä polvilla. ( rentoutuminen ,puhdistumiseen vaalmistautuminen)

Tämän jälkeen seisoessasi, kumarru maata kohden, jalat suorina. Yritä saada kädet maahan, voit muodostaa A- sillan ,jollei muuten onnistu. Tärkeää olisi saada sekä jalat että kädet yhtä aikaa maahan. Tässä asennossa ime jaloilla ja päästä käsien kautta ulos. Istuallasi ollessa kumarru eteenpäin niin paljon kuin pystyt ja kosketa käsillä maata jalkojen välistä. Tällöin ota energia vastaan kantapäiden kautta ja laske pois käsien kautta.Tässä liikkeessä olisi hyvä olla venytyksessä,eli hae tuntuma oman liikkuvuutesi mukaan. Tässä asennossa ollaan noin viiden rauhallisen, pitkän hengityksen verran, tai juuri sen aikaa  kun siä tunnet itsellesi hyväksi (koodin vastaanotto)

Sitten viimeiseen liikkeeseen, jossa seisten viet kädet eteesi, kämmenet  vastakkain, kyynärpäät sivuille osoittaen. Lähde nostamaan käsiäsi ylöspäin,samalla sisään hengittäen, ja kun ne ovat  ojennuksessa, irrota kädet ja tuo ne sivukautta uudelleen kosketuksiin, niin että olet huokaissut keuhkot tyhjiksi ennen uutta kosketusta. Toista 3-5 kertaa. ( aktivoidaan koodi, kirkastetaan keho)

Näitä liikkeitä voi suorittaa omien tuntemusten mukaan, ja kuunnellen kehoa, millaista vastakaikua saa. Nämä liikkeet eivät "vanhene", eli sinun ei todellakaan tarvitse aloittaa 1.1 ,vaan jos tunnet vetoa tähän metodiin.
He sanovat että tämä on Valokehon jumppa. Ja on hyödyksi missä ajassa vain.

He ovat innoissaan tästä metodista, ja suihkuttelevat energioitaan iloissaan, saadessaan tuoda tämän viestin .
Tähän ajanjakson muutokseen liittyy myös tällaainen mahdollissuus ikäänkuin resetoida itseään. He kuvaavat, että nyt kun muutumme ykköseksi (2017 on numerologisesti laskettuna 1) niin on hieno mahdollisuus niin paljon suurempaan resetointiin, ja se käy helpommin. On helpompaa nyt päästää irti vanhoista tavoista ja omaksua helposti uusia, parempia.

***************************************************
Siinäpä sitä oli sitten vuoden viimeiseen postailuun asiaa.

Oma olo on edelleen aika leijuva ja naureskeleva, nämä viestit tuovat niin paljon hyvää oloa mukanaan.

Kiitän teitä jotka olette olleet matkalla mukana Toivon Tähdellä, ja otan mielellään toiveita vastaan, jos haluatte kuulla jostain asiasta enemmän.

Minun toiveeni uudelle vuodelle on, että löydän tosiaankin sen ammatillisen/ työpolun, jota haluan kulkea niin, että saan siitä oikeasti Iloa ja tyydytystä. Joten jos voin palvella täältä käsin tätä yhteisöä, niin olen tyytyväinen. Oman tyytyväisyyteni säteily tulee auttamaan koko perhettäni voimaan paremmin <3

Kiitos tästä hetkestä teille, ihanille energiapeipposille, ja tälle hetkelle jonka sain rauhassa viettää heitä kuunnellen.

With all my Love and Compassion, Ajna ∞