Auki, lennä!

Vau!
Muuta en voi tähän alkuun sanoa.

Viime postauksessa kerroin uusien energioiden haistelemisesta, ja siitä lupauksesta joka minulle annettiin viime vuoden loppupuolella. Mutta VAU, niin vähän tiesin vielä viimeisen postauksen aikaan.
Pieni ihminen on seurannut omaa elämäänsä ja oman maailmansa muuttumista joissakin kohdin kuin ulkopuolisena, hämmästellen, tapahtuuko tämä todella minulle. Nyt? Oikeasti????

Tammikuun alku oli vasta alkusoittoa. Hentoa näppäilyä kitaran kielillä kokeillen mille alkaa tuntua ja kuinka tämä alkaa soida. Pientä kokeilua ilonpirskahduksista, hetken täydellisyyttä. Mutta olisihan minun pitänyt tietää että tähän kätkeytyy joku juju, sillä uuttahan ei rakenneta ellei vanha ole romuna. Ja mikäli vanha ei ole vielä maan tasalla, niin pitää odottaa niin kauan kunnes se on.

Tämä vuosi on näyttäytynyt tähän mennessä "Ihmissuhdevuotena"
Kun maallinen maja, uusi kotimme, sai juurien alut multaan,kasvaakseen ja kiinnittyäkseen siihen sillä lailla, kuin ei oikeastaan koskaan ennen aiemmin,ja kun näin oli varmistettu fyysinen pysyvyys, olikin aika alkaa sotkea korttipakkaa tunnepuolelta.Mikäpä sen tehokkaampaa kuin käydä ihmissuhteiden kimppuun.

Tässä kohtaa on sanottava, että mihinkäänhän ei voi puuttua tai tarttua, ellei siinä ole tilausta ja tartuntapintaa sille muutokselle. Jollei tilanne ole juuri siinä kohtaa, jossa sen kuuluukin katketa ja pudota pois kyydistä. Tämä pätee niin hyvään kuin pahaankin. Aina löytyy se adapteri, johon tietynlainen energia kiinnittyy,se tilaus, jolla sitä on kutsuttu. Tarkoituksella taikka johdatuksesta.

Ensimäinen ihminen poistui elämästä. Sitten räjähti suurempi kuvio maan tasalle, jonka pölyistä noustua, tai jo siinä vaiheessa kun istuin vielä naama noessa räjähdyksen voimasta maassa, tunsin sen vapautuksen. Sen pitikin mennä, olisi pitänyt mennä jo aiemmin jos ihmisjärkeä olisi kuunneltu, mutta sen aika oli juuri silloin. Se tapahtui niin keveästi, että itseäkin oikeastaan huvittaa ja naurattaa- näin jälkeenpäin siis. Siitä tiedän sadan prosentin varmuudella, että se purkki oli puristettu niin loppuun kuin vain ikinä mikään voi.

Tuhkasta alkoi nousta Fenix.Minä, nenä nokisena ja hiukset mustina. Ravistelin itsestäni tuhkaa ja totesin että olen sotkuinen ja räjähtänyt, mutta elossa. ELOSSA! Minä selvisin. Hyvä jumala minä selvisin. Katselin häkkiä vierelläni jonka kalterit olivat taipuneet räjähdyksestä,ja päästäneet minut ulos. Vapaa!!!!! Juokse nyt kun voit,ja minähän juoksin.

Mahalasku tottakai tuli jossain vaiheessa,kun keho alkoi hapottaa juoksemisesta. Makasin maassa ja itkin kaksi viikkoa. Samaan aikaan kuitenkin nakuttelin uuden elämän pohjia uudelleen. Rakensin niistä tahalleen ihan erilaista kuin koskaan aiemmin, sillä vaikka makasin maassa ja itkin, olin voimakkaampi. Ja vaikka mielenikin oli tuhantena sirpaleena, olin silti voimakkaampi. Olin voittaja. Olin taistelija, joka adrenaliinihuuruissaan tietää että voi tehdä ihan mitä vain elämällään.

Uuden elämän pohja alkoi hahmottua.Uusia rutiineita tuli, uusien päätösten äärellä päätin avautua erilaisille toimintamalleille. Menin tahalleen ihmisten ilmoille haistelemaan uusia tuulia, tutustumaan ihmisiin. Sitten olikin jo aika saada korvausta menetetyistä ihmissuhteista, uuden muodossa.

Ei kahta ilman kolmatta. Elämäni ovi aukeaa vähän väliä, ihmisiä tulee ja menee. Jotain ihan hurjan perustavaa on muuttunut, koska näin käy. Ainahan se ihmetyttää, mutta joskus asioille ei vain löydy mitään syytä, jonka ihmismieli ymmärtäisi. Mutta sielunsopimustaan ja ohjaustaan kuunnellessa voi oivaltaa tarkoituksia.

Jos minulle olisi kerrottu viime vuonna, että tämän vuoden voittoputki tulee koskemaan näin rajusti ihmissuhteita elämässäni, niin olisin varmaan pelännyt.
Mikä Viisaus, että siitä ei kerrottu. Päinvastoin, kehotettiin olemaan rohkea, avoin ja ottamaan vastaan.

Näin tämä etenee tästäkin eteenpäin.

Rentoudu. Annapa hartioiden laskea alas, ja muista hengittää. Turvavyötä kannattaa käyttää, eikä pelästyä liikaa kun liikkeelle lähtö tempaisee aluksi lujaa, pitele kiinni vain ja anna mennä.

Niin minä aion tehdä.
Huomisesta ei kukaan tiedä, joten eletään tänään niin hyvin kuin osataan.
Eletään niin onnellisina, kuin kykenemme.
Elämä ei ole tuskin koskaan juuri niin kuin unelmoit, mutta voimasi onkin löytää se Onni juuri tästä hetkestä.

Annan kaiken negatiivisen mennä pois, tervehdin ja annan mennä pois,koska en tarvi sitä.

Valoa ja Rakkautta, Ystävät!





With all my Love and Compassion ∞