torstaina, joulukuuta 15

Jälkimainingeissa

Niinhän siinä kävi, etten ehtinyt juurikaan, oikeaan aikaan livenä ,osallistua luennoille. Katselin jälkikäteen joitakin, mutta valitettavat tekniset ongelmat kuormittivat yhteyksiä, ja sisällöt jäivät monilta osin aika hajanaisiksi. Sikäli minuahan asia ei niinkään haitannut, koska asiat ovat minulle tuttuja, mutta sen sijaan he, ketkä olivat vasta taipaleensa ensiaskelia ottamassa hapuillen, tiedonsiirto jäi osittain vaillinaiseksi.

Itse sain varmasti imaistua sen, mitä minun kuuluikin sieltä saada. Kontakteja, ideoita, kertakaikkiaan lennokkaita visioita ja uutta potkua omaan tekemiseeni niin kotirintamalla kuin näiden töidenkin saralla. Olen iloinen ja innostunut taas, ihminen tarvii välillä näitä herätteitä, että pääsisi etenemään elämän eri osa-alueilla.

Tarkoituksena oli vähän kirjoitella omia kokemuksia ja fiiliksiä asiasta sielunkumppani, parisielu ja kaksoisliekki. Itse ymmärrän parhaiten käsitteet sielunkumppani ja parisielu, sekä ajattelen asiaa" Näin on tarkoitettu"- näkökulmasta.

Elämässäni on ollut, ja on tälläkin hetkellä, joitakin merkityksellisiä ihmisiä.Aina ne ihmiset eivät pysy löydyttyään, eikä suhteet vallankaan ole helppoja, ei likimainkaan.Oikeastaan päinvastoin, koska näillä merkityksillisillä ihmisillä on opetuksia mukanaan. Sanotaankin ettei kannata katua kehenkään ihmiseen törmäämistä, kaikilla on joku viesti elämääsi. Sielunkumppanit haastavat sinua kehittymään, mitä enemmän ärsyttää, sen paremmin oppi menee perille, koska joudut työskentelemään.

Useimmiten nämä henkilöt tulevat nopealla temmolla elämääsi,sukeltavat syvälle, ja aloittavat hurjan muutoksen sisimmässä. Voisi sanoa, että aina tunne on sellainen, kuin olisit odottanutkin tätä ihmistä, tai olisit tuntenut hänet aina. Itse "tilasin" kerran, tosin vahingossa silloin, tällaisen ihmisen elämääni,ja siitä muodostui hyvin hyvin merkityksellinen ajanjakso, joka opetti ihan huikeasti minulle, mutta eniten se(kin) oppiläksy liittyi henkimaailman kanssa olemiseen ja yhteyteen, ja siihen, kuinka voi hurjalla tahdilla omaksua kaikkea ja tietoja avautua..Huh huh. Useat tällaiset henkilöt toimivat kuin antenneina, vahvistaen signaalia joka tulee taivaankannelta meille, ja he ovat tarkoituksella siinä osallisina, osittain saaden itsekin, ja osittain antaen sitä omaa energiaa ja läsnäoloa tilanteesen, kuinka sen kuuluukin olla ja tapahtua. Nämä suhteet voivat katketa välillä, palautua sitten tai jäädä siihen lyhykäisyyteensä. Mutta kaikkia niitä leimaa kuitenkin sama tunne, on "sen aika", tai että "aika loppui". Toisinaan jokin kehitystapahtuma ikäänkuin loppuu, ja saamme tunteen "ajan loppumisesta". Ajan loppuminen saattaa tuntua joskus jopa kuoleman odottamiselle, luulemme että ajan loppumisen tunne tulee siitä, että aikamme NYT tässä maailmassa on loppumassa. Aina ei näinkään ole, vaikka herkät sielumme senkin usein tunnistaa.

Itse elän tälläkin hetkellä sielunkumppanini kanssa. Matkamme on ollut järkyttävän vaikea, ja samalla mielettömän tunnepitoinen. Tähän saakka pääseminen on vaatinut ponnisteluja ja olen joskus liki "ulvonut kuuta" ja kiukutellut, miksi näin vaikea ja rikkinäinen ihminen minulle annettiin, miksi minun tehtävänä niin usein on ohjata ihmisiä paremmalle polulle elämässä , miksi elämäni on näin haastavaa ja kuluttavaa, miksi en vain voisi olla ja nauttia, köllötellä auringonsäteillä ja laulaa harmonisesti henkimaailman keralla.
No eihän se olisi niin opettavaista, enkä silloin pääsisi toteuttamaan elämäntehtävääni.
Nerokasta.

Kumppanini on toiminut usein sellaisena viestinvälittäjänäkin minulle, sillä omalla kehittymättömällä tavallaan, tuonut minulle asioita, joita olen sitten hiukan herkemmällä sihvilällä suodattanut ja saanut hienoa enkelipölyä siitä itsellenikin opiksi ja elämän tienviitaksi.
Ja toisinaan olen käyttänyt koko kaistani ottaakseni vastaan hoitoa hänelle, jolla vielä raskaat maan energiat ja häiriötekijät ottavat vallan, ja jonka sisin uskoo liikaa egoa, eikä luota sielunsa lentoon niin täysillä kuin minä. Sellainen on minun kumppanini tällä matkalla tällä planeetalla.

Tarkoitukseni oli valaista tätä nimenomaista kokemusta enemmänkin, mutta tämä olikin riittävästi tältä erää, ympärilläni pörräävän kansan mielestä näin on hyvä koska "jokainen haluaa kokea sen itse". No niimpä tietenkin, enhän minä voi pilata teidän iloa kokemukseenne.

Visiot lentelee, suunnittelen kiivaasti toimintaani tällä saralla. Perhe-elämä toki pitää aika kierroksilla ja kiinnittyneenäkin (nytkin kun olin päättänyt että kirjoitan, niin toki pienin lapsi ei pääse nyt millään uneen, kappas vain, vaan nousee "häiriköimään" vähän päästä) Joten aikapa ei ole vielä teille eetteriin lyödä mitään suunnitelmiani, ne tulee sitten kun niiden aika on.

                    AIKA, mikä VIISAS työkalu!!!!



With all my Love and Compassion, Ajna ∞

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti