torstaina, maaliskuuta 24

Kivi ja Kuoppa.

Elämämme on kuin tie.Joskus se on tasaista ja leveää asfalttitietä,korkeintaan varpaita kuumottaa,kun pitkän matkaa talsii.
Toisinaan kulkusi johtaa kapeammalle,kiemuraiselle polulle,jota on vaikea kulkea,ja jalkaasi koskee vähän väliä sen epätasaisuus.
Saavut teiden haaraukseen,ja kummastellen katselet viittoja,jotka näyttävät kaikki erilaisille teille; joku niistäkin on sileää tietä,jotku ropeloisempaa.Intuitiosi avulla valitset houkuttelevimman tien,ja olet kuitenkin aika varma sen sopivuudesta Sinulle.Kuitenkin jo tien alkuvaiheessa kompastut.Mikä se oli?Oliko se kivi,oliko se kuoppa?
Se oli kivi,johon löit varpaasi.
Hierot varvastasi hetken,ja sitten jatkat matkaa,tuumaten vain,jotta olihan nyt huonoa onnea kun kiveen varpahan tömäytin.
Väistelet seuraavia kiviä vähän tarkemmin,mutta yhtäkkiä kaatua tömähdät päistikkaa maahan,ja sitten sattuu jo leukaan,rintakehään,vatsaa,käsiinkin,joilla yritit ottaa itseäsi kiinni.
Siinäpä olikin kuoppa.
Istahdat siihen kuopan reunalle,ja katselet sitä kuoppaa.
Tuliko paha mieli,pettynyt olo?Mitä tunteita se sinussa herättikään,tuo kuoppa?
Voit vielä kuitenkin jatkaa matkaa,vaikka paljon tunteita nousikin pintaan,ja mietit,miksi minulle nyt näin kävi?
Myöhemmin saatat kaatua uudelleen kuoppaan,nyt voi käydä vain niin,että jalkasi lipeääkin jo sinne kuoppaan,ja onkin hankalampaa päästä pois.

Nämä tien kivet ja kuopat ovat meille myös tienviittoja.
Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen,mitä Sinun pitäisi tehdä?
Kääntyäkkö takaisin tien alkuun,sillä eihän tämä tie nyt millän voi sopia minulle,kun koko ajan kaadun!!!
Vai jatkaakko vielä,koska en voi lannistua näistä?
Mikään ei ole yksiselitteistä,eikä mihinkään ole valmista kaavaa,jolla vastata.
Meillä ihmisillä on vapaa tahto valita,kuten haluamme.tai kuten sen hetkisen ymmärryksen valossa kykenemme.
Yksi asia on varmaa: jokainen merkki on merkityksellinen!
Kysy itseltäsi,mitä tämä tapahtuma haluaa minulle kertoa????
Ei se välttämättä heti aukea,ja joudut suuria ponnistuksia käyttämään päästäksesi eteenpäin.Sillä vain selvittämällä kompastuskohdan,voi todella jatkaa matkaa.

Joskus sen viesti on hyvin selvä,se kertoo että olet kertakaikkiaan väärällä tiellä.Joskus sen tarkoitus on pysäyttää huomaamaan jotain sellaista,mikä ei ole ensimmäisenä pistämässä siitä silmään,jokin opetus Sinulle henkilökohtaisesti,taikka vain testata.
Henkimaailmahan testaa meitä paljonkin,olemmeko valmiita.Millaisia haasteita vielä tarvimme.Koska itse luomme itsellemme koko ajan polkua eteenpäin,niin jokaisella valinnalla muutamme tätä kuviota hiukan.Kuitenkin meillä on pohjalla ne asiat,joita meidän kuuluu opetella,eli tietyllä lailla "ennakkoon" määrätty,vaikka ei olekkaan.Läksyt olemme itse itsellemme valinneet(jo henkimaailmassa),mutta tavat,joilla opiskelemme,valitsemme taas maaolemuksellamme,eli näinä näkyvinä kehoina,siinä hetkessä kun asiat tulevat eteemme.
Monimutkaistako?
Elämä on! :)
ja kuitenkin niin yksinkertaista,kun sen vain ottaa juuri sellaisena kuin se tulee,ei hätäile turhia.
"Se mikä ei tapa,se vahvistaa" on aika hyvä sananlasku siitä asenteesta,jolla meidän soisi täällä maan päällä menevän.
Ei liian periksi antavasti,vaan kiitollisena kaikista koettelemuksistakin....
(vaikeaa,tiedän!!)

Toivon Täyteistä Torstaita,ja Mielekkäitä Mietteitä!!!
Enkelien valoa ja voimistusta kaikille jotka tämän sanoman lukevat :)



.With all my Love and Compassion.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti