torstaina, lokakuuta 6
Vastuu.
Mulle tuli eilen vahva tunne,että mun pitää kirjoittaa vastuusta.
Nimenomaan siitä vastuusta,jota tuntee henkilö,joka lukee toisen elämää tavalla taikka toisella.
Ajatus heräsi siitä,kun tuli keskustelua näkijöiden oikeellisuudesta,siitä mitä kautta he saavat tietonsa ja millainen eettinen vastuu heillä on sanoistaan.
Jokainen näkijä työskentelee tietenkin oman persoonansa kautta.Siihen vaikuttaa omat kokemukset ja se, kuinka "korkealla tasolla" itse on henkisessä kehityksessään
(nämä ei tosiaan ole mitään eikä kenenkään määrittämiä portaita nämä "tasot",vaan ihan sitä,kuinka laajalle hänen ajatus ja käsityskykynsä on avautunut.Koska ihminen voi saada henkimaailmasta tietoa,mutta jos hänen oma kehityksensä ei ns tue sen tiedon eteenpäin viemistä,niin vääränlaisia tulkintoja tulee erittäin helposti tehtyä.Jos näkijä on vielä kovin maantasossa,ei hienojakoinen tieto henkimaailmasta voi kulkea puhtaana hänen lävitseen)
Joten tässä kohtaa piilee vaara.
Jokaisen ,joka itseään näkijäksi,selvänäkijäksi,miksi vain ennustajaksi ja viestien välittäjäksi kutsuu tai itsensä sellaiseksi omaksuu,tulisi tuntea todella raskas vastuu tästä.
Hän kumminkin puuttuu ihmisen elämään niillä sanoillaan,joita antaa ulos.
Jokainen sana ohjaa ihmistä johonkin suuntaan,sellaista ihmistä,joka on sinulta halunnut tietoa ja opastusta,hän kaipaa suuntaa,ja sinä annat sitä hänelle omilla sanoillasi.
En halua nyt verrata tässä kohtaa mitään itseeni,eli en käytä itseäni nyt esimerkkinä missään,vaan koetan selittää asiaa muuten.
Liika toivo,turhan toivon luominen.
Toivo on hyvä asia,jos sen pohja on realistinen.Siinä mielessä toivon pohja on aina realistinen,sillä jokaisella ihmisellä ON toivoa,koska jokainen ihminen viime kädessä itse määrää suuntansa,ja hänelle tapahtuvat asiat.Häntä kyllä ohjataan,mutta lopullinen vastuu on hänen itsensä.
Olen kirjoittanut tästä joskus:
Jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa teoistaan!Piste.Ei ole selityksiä tähän henkiseen lakiin.
Mutta jokainen ihminen ottaa niin erilailla sen "toivon antamisen".
Mietitään vaikka pitkään lapsettomuudesta kärsineen kanssa oltaessa tekemisissä.On ymmärrettävä,miten hienosta asiasta on kyse.Ei voi kevyesti heittää että raskaudut ihan justiinsa.Vaan mieluummin ilmaista asiaa varovammin,koska henkimaailma on muuttavainen,nämä henkilapset muuttavat mieltään.Tosin,se EI OLE niin yleistä,kuin ehkä luullaan.Eivät he alvariinsa ole tulossa ja sitten päättävätkin että hah hah empä tulekkaan.Siihen kuvioon liittyy aina suurempia tilanteita,kuin vain hänen tuleminen,tai ei tuleminen.On NÄHTÄVÄ se varmuus asiasta,ei vain mahdollisuus.Joskus ei tietenkään näe kuin sen mahdollisuuden,koska joku muukin asia vaikuttaa tilanteeseen.
Ihmisten omat ajatukset esimerkiksi.
Toisena esimerkkinä sairaudet.Jo fyysisessä ruumiissa olevat ,taikka vasta eetterikehossa näkyvät.Sairaus näkyy terveysaurassa ensin,mutta myös fyysisen kehon alueelta voi saada signaalia puutteesta jossain päin elimistöä.Toivon ja toivottomuuden kanssa trapetsitaiteilu on herkkä laji.
Nämä on vaikeita kuvioita,ja siksipä äidyinkin näitä miettimään,koska ihmisiä kiinnostaa "tulevaisuus" ehkä liikaakin,ja he ovat alttiita imemään kaiken itseensä,minkä joku näkijäksi itseään tituleeraava sanoo.Ja kuten sanottu,meitä on moneen junaan.
Mitä sanoisin näistä jotka maksullisen puhelinlinjan takana "ennusta"...??En osaa sanoa.Tunnen yhden muutaman vuoden takaa,olen keskustellut kanssaan.Hän toimii esimerkiksi psyykkisellä tasolla,eli lukee auroja,energiakenttiä.Hän siis EI varsinaisesti ole henkimaailman tasolla!!!!!!!!!!!!!!MUTTA: nimittää itseään silti selvänäkijäksi jne.
Joskus näkijän itsensäkin on vaikea tietää tasoaan,vallankaan jos ei ole saanut ns oppia siihen.
Psyykkisellä tasolla työskentelevä on ihan hyvä,hän tuntee ja tietää erilaisia juttuja,hän on maanläheisempi.
Taas henkimaailman kanssa jatkuvasti työskentelevä saa eritasosita tietoa,ja tämä välittäjä,eli näkijä,osannee toivoakseni myös erotella sitä puhtautta jolla tieto tulee.
Mitä sanoisin korteista,heilureista ja muista "ennustuskaluista"?
Tätä on minulta kysytty usein myös,ja vastaan,että itse en niihin luota.Kaikki mikä ottaa välineen väliin eikä tule selvätietona ja näkönä ja tunteena,on hyvin hyvin häiriöherkkää toimintaa,ja se tarvii niin korkeat suojaukset,ja siltikin alempitasoiset henget liimaantuvat näihin tilanteisiin hyvin herkästi,koska ne ovat perinteisesti kanavia,joita pitkin heitä vain kuullaan.Kukaan meedio ja selvänäkijä,joka on vastuunsa tunteva ja hyvällä erottelukyvyllä varustettu,ei ala jutuille heidän kanssa.Mutta tarve on kova,ja he mielellään ilmentävät itseään ja omia ajatuksiaan,juuri välineiden kautta,jossa heidän värähtelynsä muuntuu vähemmän tunnistettavaksi.
Joten,minä en käytä,enkä minä suosittele sitä muillekkaan.
Kevyesti voi ottaa ehkä inspiraatioksi kortteja,mutta silloinkin suosittelen ehdottomasti enkelikortteja.
Olla tekemisissä vain hyvän kanssa!!!!!!!!!!!!!!Mielestäni esim tarotkorteissa on liittyneenä paljon peljoa ,pelottelua,pahoja enteitä tiettyihin kortteihin jne.ne energiat eivät minun mielestä johda ihmistä eteenpäin.En ymmärrä tätä pelottelun tapaa kertoa ihmisille asioista.Minusta on suorastaan edesvastuutonta kertoa ihmisille jotain kamalan synkkää,koska se synkkyys vie toivon,ja kun toivo hiipuu ihmiseltä,hänestä irtoaa paranemisen tahto.Meidän mielemme on kovin herkkä uskomaan.
Nyt minulta loppuu voimat tämän asian kirjoittamiseen,joten luulen että kanavani sullkeutuu nyt ja kiitän avustajiani tästä kirjoituksesta,koska kyllä tähänkin apuja tuli hyvin paljon!
Hymyn ja surun sisällä tiedän,että Oppaani oli mukana,ja hän auttaa minua näissä kirjallisissa tehtävissä aina,vaikken muistaisi erikseen pyytääkkään.
Rakkautta ja valoa teille ihmiset,ja rukoilkaa itsenne ja toisten puolesta,se on helpointa kaukohoitoa kaikille
*LOVE*
.With all my Love and Compassion.
lauantaina, syyskuuta 3
Eräälle enkelivauvalle :`(
Ei elämä ole reilua,
ei alkuunkaan
Kun ensin annetaan
ja sitten otetaan
Voi pieni enkeli mukana,
olan yli kurkkia
mitä maassa tapahtuu
ja läsnäololla lohdutta.
Ei hän kokonaan mennyt pois
sanois jos vois
mutta vielä ei ollut aika mun
vielä mä syliinne sulkeudun
.With all my Love and Compassion.
maanantaina, kesäkuuta 13
Pilvistä tarinaa
Muutoksien tuulet puhaltelee taas!Sydän täynnä uskoa tulevaan ja samalla surua luopumisesta.Elämä menee niin,etenemisen laki...
Tänään katselin pilviä kun odotin sateen alkavan täälläkin.Kuvasin valon kajoa hauskasta muodosta...
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
.With all my Love and Compassion.
Pilvistä tarinaa
Muutoksien tuulet puhaltelee taas!Sydän täynnä uskoa tulevaan ja samalla surua luopumisesta.Elämä menee niin,etenemisen laki...
Tänään katselin pilviä kun odotin sateen alkavan täälläkin.Kuvasin valon kajoa hauskasta muodosta...
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
.With all my Love and Compassion.
keskiviikkona, kesäkuuta 8
Vauvakuume- sielunsopimukset -karma
Minua on pyydetty selventämään tätä asiaa,mitä tekemistä vauvakuumeella on henkimaailman ja sielunsopimuksen kanssa.
Olen tästä kirjoittanut jo aikaa sitten,jopa pari vuottakin sitten,mutta kertaus on opintojen äiti.
Lapsi valitsee vanhempansa,tämän fraasinhan on varmaan jokainen kuullut.Miten se sitten tapahtuu?
-Tulevalla lapsellamme on joitain ominaisuuksia,joita me tarvimme heiltä kasvaaksemme ja kehittyäksemme,mutta myös me olemme sopivia ihmisiä hiomaan heissä esiintyä särmiä,niitä,mitä aiemmat elämät eivät ole tehneet.He ovat ehkä olleet meidän lapsiamme jo ennenkin,tai he syntyvät meille suorittamaan tehtävä loppuun,joka jäi kesken edellisessä elämässä.Yhtä kaikki,kaikki on suunniteltua.
Nyt voimme kysyä ja pohtia,miksi se sielu,joka yrittää tulla luoksemme,ei tulekkaan.Tulee keskenmenoja,kohtukuolemia,raskaudenkeskeytyksiä,lapsettomuutta...
Tutkimattomat ovat Herran tiet,sanotaan,ja tällä tarkoitetaan sitä,että me ihmiset emme voi ihan käden käänteessä aina nähdä niitä tarkoituksia.Ja se toki harmittaa itse kutakin.Tuntuu epäreilulle kokea näennäisesti niin paljon vastoinkäymisiä,mutta jos ajattelemme asiaa niin,että Elämämme on koulu.Meillä on läksymme,ja meillä on kokeita.Tosin kukaan muu ei meille arvosanaa anna,kuin me itse sisimmässämme,omassatunnossamme.Jotkut yrittävät määritellä toista ihmistä,mutta ei heillä ole siihen valtuuksia.Vain hyvällä voi määritella toista,ymmärryksen kautta.Me olemme eri"tasoisia",riippuen monestakin asiasta.Kehitymme niin eri tahtia.Tässä elämässä henkisesti herännyt,ei ehkä ole sitä ollut niin paljoa edellisessä elämässään-kehitys menee hissuksiin.
Keskenmenoon voi olla lukuisia syitä,mutta jos puhun nyt vain hengen näkökulmasta.ja omista kokemuksista.
Henkilapsemme voi olla vielä kypsymätön tänne,hän ei ehkä ole varma onko aika oikea,vaikka kutsumme häntä,ja hän haluaisikin ehkä jo tulla.Maan värähteet ovat vielä kovin raskaita,ja hengen värähteet niin kevyttä,että maalliseen ruumiiseen asettuminen,ja sen hyväksyminen,kuinka rajoittuneiksi tulemme,voi olla pelottavaakin.Henkihän ei asetu sikiöön pysyvästi ennen syntymää,mutta käy toki ohjaamassa kehitystään.Joskus äidin kehossa kaikki vaan ei mene niinkuin pitää (vaikka henkimaailmakin auttaisi sitä),on häiriötilaa vaikkapa energioissa,hormonitoiminna ylläpitämisessä...
Suuri energia"putous" voi vahingoittaa meidän itsemmekin henkikeehoa pahoin,kehittyvän sikiön kohdalla se on tappavaa.Tarvimme oman kenttämme pystyäksemme olla.Se on kuin oma happikuplamme,joka voi olla hyvässä taikka huonommassa kunnossa.
Näitä energian putoamisia voivat aiheuttaa suuret järkytykset,pettymykset,toivon menetykset.Mutta koskaan se ei tapahdu rangaistuksena,"en ansaitse lasta"-tyyliin. Ei vain olekkaan Aika .
Itse en usko että tulijoillemme on määrätty tiettyä aikaa.He voivat näkyä minullekkin,jos katselen ihmisen elämää,kiinnittyen johonkin kuukauteen,tai näen vuodenajan,tai vain numeron.Mutta kuten oma vauva-aiheisen palstan päiväkirjakin sanoo "mikään ei ole sitä miltä näyttää", sama on tässäkin.
Minulla on ollut kaksi todella epätavallista raskautta.Niissä on ehkä jotain samoja piirteitä,mutta kukaan ei osaa viisaista (maa)lääkäreistä kertoa minulle,miten se on mahdollista.
Raskauteni kesti testin plussasta laskien,yli 10 kuukautta!Olin raskana,mutta alkio odotti.Se ei kehittynyt raskauden ensi viikkoina lainkaan!Kyllä.Menin ultraan,joka oli ajoitettu testin mukaan niin,että se olisi pitänyt olla noin 13 viikkoa (niin sanottu niskaturvotus ultra) sikiö oli hädin tuskin 10 viikkoinen!Väitin vastaan,ei ole mahdollista,hulluko olen,olen saanut raskaustestiin plussan vaikken muka ollutkaan ollut raskaana!!!Haloo.
Tästä seurasi se että laskettua aikaa vietiin eteenpäin.Jostain syystä alkuperäisen lasketunaikani 4.3 siirtymä olikin 18.3.Mietin päivämäärää.Mummoni kuolinpäivä.Tämä oli minulle merkki tämän lapsen erilaisuudesta.Ei,sitten lääkärit päättivät,että laskettuaikani onkin 31.3. Olin ihan hämilläni kaikesta,onnekseni ei ollut ensimmäisestä lapsesta kyse.Lopulta menimme siis yliajalle,ja sovittiin käynnistysaika.Edellisenä yönä synnytys lähti käyntiin omineen,ja ennen kuin olisi ollut aika ilmoittautua aamulla polilla käynnistykseen,mustatukkainen jättiläiseni oli syntynyt.Näin olin siis odottanut tätä lasta yli kuukauden normaali raskautta pidempään.
Toinen kummallisuus tapahtui niin,että minulla oli normaalit kuukautiset ja raskaustesti näytti ihan normaalisti plussaa,silloin kun sen kuuluikin näyttää.Minulla oli kumminkin kummallinen olo koko odotuksesta,ja kävin pariin otteeseen ultrassa.Ensimmäisellä kerralla ei näkynyt mitään,vaikka olisi pitänyt näkyä jo alkio ja sykekkin.Ei mitään.Korkeintaan joku ruskuaispussi.Sain kontrolliajan.Viikkoja oli kuukautisista laskien silloin 7+3 muistaakseni.Ultraan saatiin ihan pienen pieni nirkuma,muttei sykettä.(minä tämän myös diaagnosoin,olen niin paljon ultrakuvia nähnyt,että näin kyllä itsekkin,ja tiesin mitä näin)
Todettiin keskeytynyt km.Minulla oli viikonloppu aikaa surra tätä menetettyä raskautta.Sairastuinkin sopivasti kamalaan kuumeeseen,söin huoletta tulehduskipulääkkeitä,koska enhän ollut oikeasti raskaana!
Maanantaina menin polille kohdun tyhjennystä varten.Vastustin kovasti uusinta ultraa,muistan sanoneeni lääkärille,ettei minua huvita katsoa enää kuollutta sikiötä,kun hän pyysi katsomaan.Hän sanoi kumminkin että katsoppa tänne nyt mitä tässä on...siellä oli sydän joka pumputti niin mallikkaasti kuin olla ja voi.Näin toukan,jolla oli selvät jalkojen ja käsien alut,ja joka liikkui hurjasti.Hän eli!!!!!!!!!!!Sikiön kooksi saatiin 9+5!!!!!!!!!!Joten...minun kuollut sikiöni kasvanut viikonlopun,eli 2 pv aikana, 2 VIIKKOA.Kukas tämän selittää? No minun vauvan suunnitelma oli tulla luokseni,säikäyttää äitiä alkumetreillä,ja sitten korvata kärsimys sillä,että jutella äidille koko odotusaika.(tässä tapauksessa raskaus siis oli 2vk edellä,ja syntymä tapahtui rv 38+3,jolloin raskautta oli vasta 36 viikkoa oikeasti takana)
Joten tutkimattomat ovat myös nämä sielunsopimukset,jotka olemme itse itsellemme laatineet,jo siinä vaiheessa,kun olemme päättäneet palata.
Se on vähän kuin To-Do(=tehtävä)- lista...mitä pitää tehdä.Tavata tämä henkilö,asua tämän kanssa,rakastua tähän,elää näiden kanssa...monta asiaa on.
Josta pääsenkin takaisin vauvakuumeeseen,jonka aiheuttaa siis henkilapsesi,joka kopistelee olallasi ja ilmaisee näin toiveensa tulla alas maan päälle.Joudumme usein ns hankaliin tilanteisiin,koska meitä painaa toisaalta se tunne ja tieto lapsesta,jonka tunnemme sydänalassa,tai ainakin vauvakuumeena.Tulee aivan rintaa kiristävä tunne,haluta se lapsi lähelle ja äkkiä.Ja sitten on ulkopuolisen maailman vaatimukset,odotukset,puolison toiveet-odotukset-mielipide.Yhtäkkiä voimme olla todella hankalassa tilanteessa vain siksi että tunnemme!!!!
Tilanne voi olla tietenkin toisinkinpäin,niin että miehelle tulee vauvakuume :D ja nainen ei vaan pysty ajattelemaan elämää raskauden kanssa taikka kenenkään muun kuin itsen ja miehen.
Lapsella voi olla eriskummallinen suunnitelma saattaa itsensä maahan."Sairastuttaa" vaikka äiti ensin,ja äiti sitten ilmaisee toiveensa isälle.Asiasta aletaan käydä neuvotteluja,jotka etenee vaihtelevaa vauhtia.Tämä odotusaikakin on tärkeää,siinä opitaan yleensä toisesta jotain lisää,varsinkin jos vastaus ei ole samantien kyllä :) Ihanteellisintahan on,että ajatukset menevät samaa rataa,sillä henkilapsemme ratsastaa näillä aalloilla,tutustuu teihin jo silloin.Ja hänellä on vapaa tahto.Tulla tai olla tulematta.Joten ilman muuta jokainen lapsi on merkityksellinen!Hänellä on oma sanomansa sinulle ja maailmalle,oma opetus ja oma opeteltava asia.
Kaikkien sopimuksessa ei lue,että saat lapsia.on vaikeaa tietää niin pitkälle,miksi on määrätty toiset lapsettomiksi.Heillekkin voi tulla vauvakuume ja he voivat yrittää vauvaa monin keinoin,mutta lapsen saaminen kestää tai ei tapahdu koskaan.Ihminen on suurien haasteiden edessä.On vaikeaa olla katkeroitumatta näistä tilanteista,ja vaikeaa nähdä tätä elämää pidemmälle.
Hyväksyminen on yksi koetinkivi elämässä,opetella hyväksymään se,mitä ei itse voi muuttaa.
Aihepiiri on todella laaja,kuten voi ymmärtää,mutta ylitsemalkaan tilanne,jossa pariskunnan toiveet asioista ei ainakaan heti kohtaa,on myös koetinkivi.
On väärin ajatella,että koska minä haluan näin,niin ilman muuta sinunkin on haluttava näin.Mutta keskustelemalla asioista todella syvällisesti,voidaan päästä yhteisille energiakanaville (en keksinyt parempaa sanaa kuvaamaan sitä asiaa) jolloin ne yhteiset värähteet luovat helpon pohjan tulla.Mitä epätasapainoisemmat värähtelyt on määränpäässä,sen vaikeampaa.(Tosin tiedän tapauksia joissa lapsi on päättänyt tulla,oli vanhemmat mitä mieltä vain,miten valmiita tai ei valmiita)Toisaalta jos kysytään,onko nyt hyvä aika,vastaan;AINA on hyvä aika,eikä KOSKAAN ole hyvä aika,mikäli ihmisten kriteerejä kuunnellaan.
Anteeksi, tämä tarina levisi ja ryöppysi joka suuntaan,kas kun kaikki vaikuttaa kaikkeen,ja kaikki johtaa johonkin.
Elämän kaunis ikuisuuden kukka.
"Elämän kukka on Drunvalo Melchizedekin opetuksissa keskeinen elementti. Siihen sisältyvä viisaus johdattaa Merkaban, kaiken elollisen ympärillä olevan valokehon, tuntemiseen."
Kiitän ja kuittaan.
Oppaani yritti olla läsnä auttamassa minua,ja ilmaisi läsnäolonsa jo heti alussa.Keräilimme keskittymistäni täällä muutamaan kertaan häiriötekijöiden vuoksi
.With all my Love and Compassion.
Olen tästä kirjoittanut jo aikaa sitten,jopa pari vuottakin sitten,mutta kertaus on opintojen äiti.
Lapsi valitsee vanhempansa,tämän fraasinhan on varmaan jokainen kuullut.Miten se sitten tapahtuu?
-Tulevalla lapsellamme on joitain ominaisuuksia,joita me tarvimme heiltä kasvaaksemme ja kehittyäksemme,mutta myös me olemme sopivia ihmisiä hiomaan heissä esiintyä särmiä,niitä,mitä aiemmat elämät eivät ole tehneet.He ovat ehkä olleet meidän lapsiamme jo ennenkin,tai he syntyvät meille suorittamaan tehtävä loppuun,joka jäi kesken edellisessä elämässä.Yhtä kaikki,kaikki on suunniteltua.
Nyt voimme kysyä ja pohtia,miksi se sielu,joka yrittää tulla luoksemme,ei tulekkaan.Tulee keskenmenoja,kohtukuolemia,raskaudenkeskeytyksiä,lapsettomuutta...
Tutkimattomat ovat Herran tiet,sanotaan,ja tällä tarkoitetaan sitä,että me ihmiset emme voi ihan käden käänteessä aina nähdä niitä tarkoituksia.Ja se toki harmittaa itse kutakin.Tuntuu epäreilulle kokea näennäisesti niin paljon vastoinkäymisiä,mutta jos ajattelemme asiaa niin,että Elämämme on koulu.Meillä on läksymme,ja meillä on kokeita.Tosin kukaan muu ei meille arvosanaa anna,kuin me itse sisimmässämme,omassatunnossamme.Jotkut yrittävät määritellä toista ihmistä,mutta ei heillä ole siihen valtuuksia.Vain hyvällä voi määritella toista,ymmärryksen kautta.Me olemme eri"tasoisia",riippuen monestakin asiasta.Kehitymme niin eri tahtia.Tässä elämässä henkisesti herännyt,ei ehkä ole sitä ollut niin paljoa edellisessä elämässään-kehitys menee hissuksiin.
Keskenmenoon voi olla lukuisia syitä,mutta jos puhun nyt vain hengen näkökulmasta.ja omista kokemuksista.
Henkilapsemme voi olla vielä kypsymätön tänne,hän ei ehkä ole varma onko aika oikea,vaikka kutsumme häntä,ja hän haluaisikin ehkä jo tulla.Maan värähteet ovat vielä kovin raskaita,ja hengen värähteet niin kevyttä,että maalliseen ruumiiseen asettuminen,ja sen hyväksyminen,kuinka rajoittuneiksi tulemme,voi olla pelottavaakin.Henkihän ei asetu sikiöön pysyvästi ennen syntymää,mutta käy toki ohjaamassa kehitystään.Joskus äidin kehossa kaikki vaan ei mene niinkuin pitää (vaikka henkimaailmakin auttaisi sitä),on häiriötilaa vaikkapa energioissa,hormonitoiminna ylläpitämisessä...
Suuri energia"putous" voi vahingoittaa meidän itsemmekin henkikeehoa pahoin,kehittyvän sikiön kohdalla se on tappavaa.Tarvimme oman kenttämme pystyäksemme olla.Se on kuin oma happikuplamme,joka voi olla hyvässä taikka huonommassa kunnossa.
Näitä energian putoamisia voivat aiheuttaa suuret järkytykset,pettymykset,toivon menetykset.Mutta koskaan se ei tapahdu rangaistuksena,"en ansaitse lasta"-tyyliin. Ei vain olekkaan Aika .
Itse en usko että tulijoillemme on määrätty tiettyä aikaa.He voivat näkyä minullekkin,jos katselen ihmisen elämää,kiinnittyen johonkin kuukauteen,tai näen vuodenajan,tai vain numeron.Mutta kuten oma vauva-aiheisen palstan päiväkirjakin sanoo "mikään ei ole sitä miltä näyttää", sama on tässäkin.
Minulla on ollut kaksi todella epätavallista raskautta.Niissä on ehkä jotain samoja piirteitä,mutta kukaan ei osaa viisaista (maa)lääkäreistä kertoa minulle,miten se on mahdollista.
Raskauteni kesti testin plussasta laskien,yli 10 kuukautta!Olin raskana,mutta alkio odotti.Se ei kehittynyt raskauden ensi viikkoina lainkaan!Kyllä.Menin ultraan,joka oli ajoitettu testin mukaan niin,että se olisi pitänyt olla noin 13 viikkoa (niin sanottu niskaturvotus ultra) sikiö oli hädin tuskin 10 viikkoinen!Väitin vastaan,ei ole mahdollista,hulluko olen,olen saanut raskaustestiin plussan vaikken muka ollutkaan ollut raskaana!!!Haloo.
Tästä seurasi se että laskettua aikaa vietiin eteenpäin.Jostain syystä alkuperäisen lasketunaikani 4.3 siirtymä olikin 18.3.Mietin päivämäärää.Mummoni kuolinpäivä.Tämä oli minulle merkki tämän lapsen erilaisuudesta.Ei,sitten lääkärit päättivät,että laskettuaikani onkin 31.3. Olin ihan hämilläni kaikesta,onnekseni ei ollut ensimmäisestä lapsesta kyse.Lopulta menimme siis yliajalle,ja sovittiin käynnistysaika.Edellisenä yönä synnytys lähti käyntiin omineen,ja ennen kuin olisi ollut aika ilmoittautua aamulla polilla käynnistykseen,mustatukkainen jättiläiseni oli syntynyt.Näin olin siis odottanut tätä lasta yli kuukauden normaali raskautta pidempään.
Toinen kummallisuus tapahtui niin,että minulla oli normaalit kuukautiset ja raskaustesti näytti ihan normaalisti plussaa,silloin kun sen kuuluikin näyttää.Minulla oli kumminkin kummallinen olo koko odotuksesta,ja kävin pariin otteeseen ultrassa.Ensimmäisellä kerralla ei näkynyt mitään,vaikka olisi pitänyt näkyä jo alkio ja sykekkin.Ei mitään.Korkeintaan joku ruskuaispussi.Sain kontrolliajan.Viikkoja oli kuukautisista laskien silloin 7+3 muistaakseni.Ultraan saatiin ihan pienen pieni nirkuma,muttei sykettä.(minä tämän myös diaagnosoin,olen niin paljon ultrakuvia nähnyt,että näin kyllä itsekkin,ja tiesin mitä näin)
Todettiin keskeytynyt km.Minulla oli viikonloppu aikaa surra tätä menetettyä raskautta.Sairastuinkin sopivasti kamalaan kuumeeseen,söin huoletta tulehduskipulääkkeitä,koska enhän ollut oikeasti raskaana!
Maanantaina menin polille kohdun tyhjennystä varten.Vastustin kovasti uusinta ultraa,muistan sanoneeni lääkärille,ettei minua huvita katsoa enää kuollutta sikiötä,kun hän pyysi katsomaan.Hän sanoi kumminkin että katsoppa tänne nyt mitä tässä on...siellä oli sydän joka pumputti niin mallikkaasti kuin olla ja voi.Näin toukan,jolla oli selvät jalkojen ja käsien alut,ja joka liikkui hurjasti.Hän eli!!!!!!!!!!!Sikiön kooksi saatiin 9+5!!!!!!!!!!Joten...minun kuollut sikiöni kasvanut viikonlopun,eli 2 pv aikana, 2 VIIKKOA.Kukas tämän selittää? No minun vauvan suunnitelma oli tulla luokseni,säikäyttää äitiä alkumetreillä,ja sitten korvata kärsimys sillä,että jutella äidille koko odotusaika.(tässä tapauksessa raskaus siis oli 2vk edellä,ja syntymä tapahtui rv 38+3,jolloin raskautta oli vasta 36 viikkoa oikeasti takana)
Joten tutkimattomat ovat myös nämä sielunsopimukset,jotka olemme itse itsellemme laatineet,jo siinä vaiheessa,kun olemme päättäneet palata.
Se on vähän kuin To-Do(=tehtävä)- lista...mitä pitää tehdä.Tavata tämä henkilö,asua tämän kanssa,rakastua tähän,elää näiden kanssa...monta asiaa on.
Josta pääsenkin takaisin vauvakuumeeseen,jonka aiheuttaa siis henkilapsesi,joka kopistelee olallasi ja ilmaisee näin toiveensa tulla alas maan päälle.Joudumme usein ns hankaliin tilanteisiin,koska meitä painaa toisaalta se tunne ja tieto lapsesta,jonka tunnemme sydänalassa,tai ainakin vauvakuumeena.Tulee aivan rintaa kiristävä tunne,haluta se lapsi lähelle ja äkkiä.Ja sitten on ulkopuolisen maailman vaatimukset,odotukset,puolison toiveet-odotukset-mielipide.Yhtäkkiä voimme olla todella hankalassa tilanteessa vain siksi että tunnemme!!!!
Tilanne voi olla tietenkin toisinkinpäin,niin että miehelle tulee vauvakuume :D ja nainen ei vaan pysty ajattelemaan elämää raskauden kanssa taikka kenenkään muun kuin itsen ja miehen.
Lapsella voi olla eriskummallinen suunnitelma saattaa itsensä maahan."Sairastuttaa" vaikka äiti ensin,ja äiti sitten ilmaisee toiveensa isälle.Asiasta aletaan käydä neuvotteluja,jotka etenee vaihtelevaa vauhtia.Tämä odotusaikakin on tärkeää,siinä opitaan yleensä toisesta jotain lisää,varsinkin jos vastaus ei ole samantien kyllä :) Ihanteellisintahan on,että ajatukset menevät samaa rataa,sillä henkilapsemme ratsastaa näillä aalloilla,tutustuu teihin jo silloin.Ja hänellä on vapaa tahto.Tulla tai olla tulematta.Joten ilman muuta jokainen lapsi on merkityksellinen!Hänellä on oma sanomansa sinulle ja maailmalle,oma opetus ja oma opeteltava asia.
Kaikkien sopimuksessa ei lue,että saat lapsia.on vaikeaa tietää niin pitkälle,miksi on määrätty toiset lapsettomiksi.Heillekkin voi tulla vauvakuume ja he voivat yrittää vauvaa monin keinoin,mutta lapsen saaminen kestää tai ei tapahdu koskaan.Ihminen on suurien haasteiden edessä.On vaikeaa olla katkeroitumatta näistä tilanteista,ja vaikeaa nähdä tätä elämää pidemmälle.
Hyväksyminen on yksi koetinkivi elämässä,opetella hyväksymään se,mitä ei itse voi muuttaa.
Aihepiiri on todella laaja,kuten voi ymmärtää,mutta ylitsemalkaan tilanne,jossa pariskunnan toiveet asioista ei ainakaan heti kohtaa,on myös koetinkivi.
On väärin ajatella,että koska minä haluan näin,niin ilman muuta sinunkin on haluttava näin.Mutta keskustelemalla asioista todella syvällisesti,voidaan päästä yhteisille energiakanaville (en keksinyt parempaa sanaa kuvaamaan sitä asiaa) jolloin ne yhteiset värähteet luovat helpon pohjan tulla.Mitä epätasapainoisemmat värähtelyt on määränpäässä,sen vaikeampaa.(Tosin tiedän tapauksia joissa lapsi on päättänyt tulla,oli vanhemmat mitä mieltä vain,miten valmiita tai ei valmiita)Toisaalta jos kysytään,onko nyt hyvä aika,vastaan;AINA on hyvä aika,eikä KOSKAAN ole hyvä aika,mikäli ihmisten kriteerejä kuunnellaan.
Anteeksi, tämä tarina levisi ja ryöppysi joka suuntaan,kas kun kaikki vaikuttaa kaikkeen,ja kaikki johtaa johonkin.
Elämän kaunis ikuisuuden kukka.
Kiitän ja kuittaan.
Oppaani yritti olla läsnä auttamassa minua,ja ilmaisi läsnäolonsa jo heti alussa.Keräilimme keskittymistäni täällä muutamaan kertaan häiriötekijöiden vuoksi
.With all my Love and Compassion.
sunnuntaina, kesäkuuta 5
Voimakuva
(klikkaa kuva suuremmaksi)
.With all my Love and Compassion.
maanantaina, toukokuuta 23
Antaminen
Hei pitkästä aikaa!!
kevät on jo melkein kääntynyt kesäksi,vaikkei luonto oikein osaakkaan päättää,nauraako vai itkeekö,sataako vai paistaako.Mutta niinkuin jokapaikassa,elämä on laineita,ylös ja alas,hymyä,naurua ja itkua,kaikkea vuorotellen.Silloin pysyy tasapaino.Luontokin välillä ruokkii itseään sateella.
Aivan kuin luontokin osaa antamisen lahjan,ja opettaa sitä meille ihmisillekkin siinä muodossa,millaisia antimia löytyy luonnosta;marjat,sienet,ihanat vesistöt rauhoittumiseen ja nautiskeluun...on ihmisen tärkeä oppi,oppia antamaan.
Itsestään henkisellä tasolla muille,ystävällisyydellä,konkreettisella avulla ystävälle,lähimmäiselle.
usein se voi tuntua todella vaikealle,sillä meitä vaivaa itsekkyys; eihän tuokaan tee minun hyväkseni mitään,mitä minä siitä saan?
Se mitä sinä saat,ei ole rahalla ja materialla mitattavissa.
Ihmisen tarkoitus on tehdä hyvää,ei pahaa.Kun myönnyt tähän yhteen luonnon lakiin,kun ymmärrät sen rehellisesti sisälläsi tämän tarkoituksen,se avaa uusia ovia sinulle!
Mitään ei saa,jos ei itse anna myös.Yksipuolinset tilanteet kuolevat,kuihtuvat kuin kukka ilman vettä; kukkakin antaa kauneutensa miellyttää ihmistä,mutta jos hänelle ei suoda vettä ja ravinnetta,se ilo kuolee.
Itsekkyys on kuin törkeästi ihmisiin istutettu luonnevika,joku mikrosiru,joka aktivoituu tietyissä tilanteissa.
Ihminen on muuttunut evoluution myötä,jolloin tämä henkiinjäämistaistelu on sikäli jäämässä pois- ainakin meidän kehittyneissä maissa,joissa yltäkylläisys on tukahduttamaisillaan ihmiset.Halutaan lisää ja lisää,ja vieläkin lisää,koska turtunut sisin ei tunnista enää saamista.
Voi kuinka toivoisin kaikille sitä ymmärrystä,joinakin hetkinä elämässään,että sanovat,kiitos nyt riittää,en halua enempää.Irrottautumista siitä pyörästä,että kilpaillaan siitä mitä on.
Kilpaillaan mieluummin siitä,kuka osaa antaa!
Hyvä antaa vähästäänkin,paha ei paljostaankaan.
Miettimistä jokaiselle.
Omalla kohdalla tämä antaminen on näyttäytynyt ihanana asiana.Kun saan tehdä luentaa ihmisille,antaa heille jonkin pienen palan,jonka sisällä on merkitys tai huojennuss,taikka ymmärrys...kun siitä ollaan iloisia,se antaa niin paljon.
Kun annan,sitä enemmän saan.
Sitä enemmän kasvan ihmisenä ja sieluna
Sitä enemmän herkistyn asioille ja antaudun työhöni,joka on asetettu minulle.
Koko elämää ajatelleen tämä minun palvelutehtäväni on varmasti pieni,mutta ei se haittaa,kun antaa hyvästä sydämestä,sen merkitys kasvaa.
Joka päiväisessä elämässäni saan itselleni osoitettuja antamisia,tekoina,rakkautena,hyväksymisenä,tukenaa - myös annan,ja opetan antamista.
Kaikki se tekeminen,jonka voit tehdä toisen hyväksi ja avuksi..
Aina ei voi konkreettisesti auttaa,mutta sinun sieluasi luetaan,ja sinusta luetaan jo aikomus hyvään (myös aikomuksesi pahaan),ja se sinulle hyväksi lasketaan.Jo hyvät ajatukset auttavat,sinua ja toista.
Meitä ohjataan ja johdatellaan tällä tiellä,ja on vastaanottajan herkkyydestä ja omantunnon herkkyydestä kiinni,kuinka sanoma menee perille.Johdatellaan aina oikeaan suuntaan,mutta vääryys on tehty helpommaksi niin kauan kunnes yksilön sisin nousee sen yläpuolelle,ja kuulee vain hyvän kutsun.
Yksinkertainen asia elämässä.Antaminen.Ja niin vaikeaa monelle.
Jos sinun on vaikea antaa,kysy ,miksi!!?? Mitä minulle tapahtuu jos en voi itsestäni antaa mitään?Sattuuko minuun? Pelkäänkö että minua satutetaan?Mitä pelkäät....
Älä pelkää,sillä hyväntekijää autetaan!
Päivän voimalause a`la Kristal Valo:
.With all my Love and Compassion.
kevät on jo melkein kääntynyt kesäksi,vaikkei luonto oikein osaakkaan päättää,nauraako vai itkeekö,sataako vai paistaako.Mutta niinkuin jokapaikassa,elämä on laineita,ylös ja alas,hymyä,naurua ja itkua,kaikkea vuorotellen.Silloin pysyy tasapaino.Luontokin välillä ruokkii itseään sateella.
Aivan kuin luontokin osaa antamisen lahjan,ja opettaa sitä meille ihmisillekkin siinä muodossa,millaisia antimia löytyy luonnosta;marjat,sienet,ihanat vesistöt rauhoittumiseen ja nautiskeluun...on ihmisen tärkeä oppi,oppia antamaan.
Itsestään henkisellä tasolla muille,ystävällisyydellä,konkreettisella avulla ystävälle,lähimmäiselle.
usein se voi tuntua todella vaikealle,sillä meitä vaivaa itsekkyys; eihän tuokaan tee minun hyväkseni mitään,mitä minä siitä saan?
Se mitä sinä saat,ei ole rahalla ja materialla mitattavissa.
Ihmisen tarkoitus on tehdä hyvää,ei pahaa.Kun myönnyt tähän yhteen luonnon lakiin,kun ymmärrät sen rehellisesti sisälläsi tämän tarkoituksen,se avaa uusia ovia sinulle!
Mitään ei saa,jos ei itse anna myös.Yksipuolinset tilanteet kuolevat,kuihtuvat kuin kukka ilman vettä; kukkakin antaa kauneutensa miellyttää ihmistä,mutta jos hänelle ei suoda vettä ja ravinnetta,se ilo kuolee.
Itsekkyys on kuin törkeästi ihmisiin istutettu luonnevika,joku mikrosiru,joka aktivoituu tietyissä tilanteissa.
Ihminen on muuttunut evoluution myötä,jolloin tämä henkiinjäämistaistelu on sikäli jäämässä pois- ainakin meidän kehittyneissä maissa,joissa yltäkylläisys on tukahduttamaisillaan ihmiset.Halutaan lisää ja lisää,ja vieläkin lisää,koska turtunut sisin ei tunnista enää saamista.
Voi kuinka toivoisin kaikille sitä ymmärrystä,joinakin hetkinä elämässään,että sanovat,kiitos nyt riittää,en halua enempää.Irrottautumista siitä pyörästä,että kilpaillaan siitä mitä on.
Kilpaillaan mieluummin siitä,kuka osaa antaa!
Hyvä antaa vähästäänkin,paha ei paljostaankaan.
Miettimistä jokaiselle.
Omalla kohdalla tämä antaminen on näyttäytynyt ihanana asiana.Kun saan tehdä luentaa ihmisille,antaa heille jonkin pienen palan,jonka sisällä on merkitys tai huojennuss,taikka ymmärrys...kun siitä ollaan iloisia,se antaa niin paljon.
Kun annan,sitä enemmän saan.
Sitä enemmän kasvan ihmisenä ja sieluna
Sitä enemmän herkistyn asioille ja antaudun työhöni,joka on asetettu minulle.
Koko elämää ajatelleen tämä minun palvelutehtäväni on varmasti pieni,mutta ei se haittaa,kun antaa hyvästä sydämestä,sen merkitys kasvaa.
Joka päiväisessä elämässäni saan itselleni osoitettuja antamisia,tekoina,rakkautena,hyväksymisenä,tukenaa - myös annan,ja opetan antamista.
Kaikki se tekeminen,jonka voit tehdä toisen hyväksi ja avuksi..
Aina ei voi konkreettisesti auttaa,mutta sinun sieluasi luetaan,ja sinusta luetaan jo aikomus hyvään (myös aikomuksesi pahaan),ja se sinulle hyväksi lasketaan.Jo hyvät ajatukset auttavat,sinua ja toista.
Meitä ohjataan ja johdatellaan tällä tiellä,ja on vastaanottajan herkkyydestä ja omantunnon herkkyydestä kiinni,kuinka sanoma menee perille.Johdatellaan aina oikeaan suuntaan,mutta vääryys on tehty helpommaksi niin kauan kunnes yksilön sisin nousee sen yläpuolelle,ja kuulee vain hyvän kutsun.
Yksinkertainen asia elämässä.Antaminen.Ja niin vaikeaa monelle.
Jos sinun on vaikea antaa,kysy ,miksi!!?? Mitä minulle tapahtuu jos en voi itsestäni antaa mitään?Sattuuko minuun? Pelkäänkö että minua satutetaan?Mitä pelkäät....
Älä pelkää,sillä hyväntekijää autetaan!
Päivän voimalause a`la Kristal Valo:
Anna avoimesti
Elä pelottomasti
Rakasta lämpimästi
-Sinua autetaan
Olemaan juuri niin hyvä ihminen
kuin itse haluat!
sunnuntaina, toukokuuta 8
Hyvää Äitienpäivää!
Jospa äitienpäivä olisi päivä,jolloin pysähdymme muistelemaan niitä kaikkia oppeja,joita olemme saaneet äideiltämme.
Muistamaan sitäkin,kuinka emme ehkä uskoneet niitä nuorempina,ja kaikki mitä äitimme tekivät,olivat vain kiusaksemme.
Ja kun itse olemme äitejä (vanhempia),voimme huomata kuinka paljon kaikessa oli perää.
Tai huomata ainakin,että Äiti...hän yritti vain parhaansa,ja halusi sinun parastasi,omalla tavallaan,vaikkemme aina sitä ehkä ymmärtäneet.
Äitiys on maailman vaikein tehtävä,mutta mikä luottamus siihen onkaan annettu!
Me äidit saamme kunnian jatkaa sitä luomistyötä,jonka Jumala on aloittanut.Kuten kaikki elollinen luo jotain uutta tähän maailmaamme,niin myös me,ollessamme Äitejä,toteutamme luojamme suurta suunnitelmaa.
Ja kuten ilman vettä ja valoa,ei yksikään kukka kuki,niin myös meidän äitien luomuksemme,lapsemme,eivät
rakkautta ja kasvatusta.
Kaunista Äitienpäivää joka ikiselle ihmiselle!
-sillä vaikka et olisi ÄITI,olet kuitenkin aina jonkun Äidin luomus
Muistamaan sitäkin,kuinka emme ehkä uskoneet niitä nuorempina,ja kaikki mitä äitimme tekivät,olivat vain kiusaksemme.
Ja kun itse olemme äitejä (vanhempia),voimme huomata kuinka paljon kaikessa oli perää.
Tai huomata ainakin,että Äiti...hän yritti vain parhaansa,ja halusi sinun parastasi,omalla tavallaan,vaikkemme aina sitä ehkä ymmärtäneet.
Äitiys on maailman vaikein tehtävä,mutta mikä luottamus siihen onkaan annettu!
Me äidit saamme kunnian jatkaa sitä luomistyötä,jonka Jumala on aloittanut.Kuten kaikki elollinen luo jotain uutta tähän maailmaamme,niin myös me,ollessamme Äitejä,toteutamme luojamme suurta suunnitelmaa.
Ja kuten ilman vettä ja valoa,ei yksikään kukka kuki,niin myös meidän äitien luomuksemme,lapsemme,eivät
rakkautta ja kasvatusta.
Kaunista Äitienpäivää joka ikiselle ihmiselle!
-sillä vaikka et olisi ÄITI,olet kuitenkin aina jonkun Äidin luomus
.With all my Love and Compassion.
perjantaina, huhtikuuta 22
tiistaina, huhtikuuta 12
Enkeli takapenkillä
Ajeltiin tänään poikani, 2,5v, kanssa kyläilemään.Poika alkoi kurkkia takimmaiselle penkille ,ja sanoi
-"Kaunis"
-"Mikä on kaunis",minä kysyin
-"Enkeli",hän vastasi .
- "Missä se kaunis enkeli on?"kysyin,ja hän kertoi,että
-"Penkillä",varmaan siellä takapenkillä.
Minä katsoin peruutuspeilistä takapankkiä,mutten nähnyt mitään.Poika sinne kuitenkin katseli koko ajan,roikkui omassa tuolissaan,että näkee.
Sitten minä kysyin,että millainen se enkeli on,ja hän vastasi
- "Siskon...enkeli" Ja sitten vielä totesi että "Ihana"
Meidän kyydissä oli kaiketi tyttäreni suojelusenkeli,taikka sitten hänen omansa,mutta joku siellä mukana oli,koska hän sen näki.
Naurahdin siinä vaan itsekseni,että taidetaan me olla vähän outo perhe,kun yksi jos toinenkin näkee kaikkea sellaista,mitä monikaan muu ei näe <3
...ja tunsin ajavani turvassa,istuihan meillä enkeli takapenkillä!
.With all my Love and Compassion.
Unet
Hyvää huomenta tähän uuteen viikkoon!
Toissa yönä näin ihan kamalaa unta,siis unena se oli todella ahdistava,ja aiheutti pakonomaisen yhteydenoton unessa esiintyneeseen ystävääni.Myös lapsiani oli unessa/unissa.
Jo yöllä unien välissä herätessäni,mietin näitä unia,ja ihmettelin,mitä ne kertoo minulle?Ymmärsin kumminkin,että ne on "vain" unia,vaikkakaan unet eivät ole mitään VAAN-juttuja,ihan oikeita tärkeitä asioita,joista voi löytää avaimia jatkoa varten.
Itse en usko yksiselitteisesti unien tulkintaan,vaan uskon,että jokaiselle ihmiselle on omat symbolit,jotka heille viestittää tiettyjä asioita.Ehkä enemmän tunnustelisin unen sävyä,ja tapahtumia,mitä niistä voisi päätellä,millaista symboliikkaa niissä on.
Minullakin on yksi unikirja,ja laitoin linkinkin netistä löytämääni unikirjaan,mutta olen aina vierastanut sen käyttöä.Unet avautuu meille joko heti taikka ajan kanssa,sanoisin näin,että usein unien tapahtumat ovat ns "ylilyöntejä",eli jos näet unta kuolemasta tavalla taikka toisella,se ei tarkoita että ne ihmiset/ihminen/sinä,kuolisit.Toki jotkut ihmiset näkevät näinkin suoria unia,vähän kuin enneunia.
Minulle unissa tapahtuvat asiat kuvastaa tunteita enimmäkseen,ja jotain sellaisia asioita,joihin pitää kiinnittää huomiota.
Omassa painajaisessani toissayönä,jouduin katsomaan kun ystäväni vajosi jäihin,ja kuinka hänet kannettiin lopulta löydyttyään,pitkiä rappusia ylös jäältä sellaiselle isolle talolle,jonka kulmalta tätä tapahtumaa katselin.Kannettiin paareilla,märät hiukset levälllään ja kasvot harmaina.Itkin unessa hänen lasten tähden,hänen miehensä tähden.Uskon että löydän tällekkin jonkun selityksen ajan kanssa.
Monestihan sanotaan,että unimaailma on henkimaailmalle helpoin tie lähestyä ihmistä.
Ihminen on unessaan rento ja vastaanottavainen.Unitila on kuin "pieni kuolema",jossa irrotaan maallisesta kehosta henkikehoiksi,ja voidaan elää sitä toista puolta unen aikana.Tavata pois menneitä,kuin he hyvin elävästi olisivat tässä läsnä.Ihan kuin kuolema itsessäänkin on vain kuoren jättämistä,niin myös unitilassa jätämme "takkimme" niille sijoille,ja seikkailemme muissa maisemissa.Se on vähän kuin harjoittelua,muistelua siitä olotilasta,mitä olemme.
Monestikko olet liihotellut jossain ihanilla saarilla,ihanissa matkakohteissa,tuntenut lämpöä ja hyvää oloa auringosta ja ihmisistä???Se kaikki on tuntunut ihan elävälle ja sanotkin varmaan nähneesi tosi elävän tuntuista unta.Niimpä.Sinä olet elänyt ja käynyt niissä paikoissa,todella!Se on esimakua siitä,millaisessa olomuodossa olemme sitten kun aika jättää maallisesta kulkemisesta.
Kumminkin unet voivat olla pelottavia ja ahdistaviaa.Minusta silloin kannattaa ottaa ihan tarkasti käsittelyyn ne jutut joihin törmää unissaan,sillä kaikella on joku viesti meille.Toistuvilla painajaisilla.Pari ystävääni kertoivat minulle näkevänsä toistuvasti kamalaa unta,että joku hurjan näköinen paha mies tuijottaa heitä.Toinen ystäväni oli saanut tämän miehen ja näyn katoamaan puhdistamalla ja meditoimalla,hän sai siihen apua ulkopuoleltakin,mutta toisen tilannetta en tiedä nyt.En ole uniekspertti,mutta yritin antaa jotain neuvoja tilanteen parantamiseksi.
Energia ON! Se on kaikissa olomuodoissa olemassa.
Kun annat sitä,saat.Se on oikeasti ehtymätön "luonnonvara"
Asia loppui nyt kesken,sain puskan takaa homman tässä ja nyt,ja vietin juuri tunnin "konsultoimalla" energia-asiaa :)
Ja SAIN.Sain paljon.Ja sain myös johdatusta tästä työhön tuossa samalla,ja se energisoi minua vielä lisää.
KITOS taivaisiin tästäkin.
Unista aloin kirjoittaa,ja päädyin hoitamaan,näin tässä elämässä mennään,tilanne kerrallaan,hetki kerrallaa.
Siunausta ja johdatusta kaikille,ja onnea ja iloa tähänkin päivään!!!!
.With all my Love and Compassion.
Toissa yönä näin ihan kamalaa unta,siis unena se oli todella ahdistava,ja aiheutti pakonomaisen yhteydenoton unessa esiintyneeseen ystävääni.Myös lapsiani oli unessa/unissa.
Jo yöllä unien välissä herätessäni,mietin näitä unia,ja ihmettelin,mitä ne kertoo minulle?Ymmärsin kumminkin,että ne on "vain" unia,vaikkakaan unet eivät ole mitään VAAN-juttuja,ihan oikeita tärkeitä asioita,joista voi löytää avaimia jatkoa varten.
Itse en usko yksiselitteisesti unien tulkintaan,vaan uskon,että jokaiselle ihmiselle on omat symbolit,jotka heille viestittää tiettyjä asioita.Ehkä enemmän tunnustelisin unen sävyä,ja tapahtumia,mitä niistä voisi päätellä,millaista symboliikkaa niissä on.
Minullakin on yksi unikirja,ja laitoin linkinkin netistä löytämääni unikirjaan,mutta olen aina vierastanut sen käyttöä.Unet avautuu meille joko heti taikka ajan kanssa,sanoisin näin,että usein unien tapahtumat ovat ns "ylilyöntejä",eli jos näet unta kuolemasta tavalla taikka toisella,se ei tarkoita että ne ihmiset/ihminen/sinä,kuolisit.Toki jotkut ihmiset näkevät näinkin suoria unia,vähän kuin enneunia.
Minulle unissa tapahtuvat asiat kuvastaa tunteita enimmäkseen,ja jotain sellaisia asioita,joihin pitää kiinnittää huomiota.
Omassa painajaisessani toissayönä,jouduin katsomaan kun ystäväni vajosi jäihin,ja kuinka hänet kannettiin lopulta löydyttyään,pitkiä rappusia ylös jäältä sellaiselle isolle talolle,jonka kulmalta tätä tapahtumaa katselin.Kannettiin paareilla,märät hiukset levälllään ja kasvot harmaina.Itkin unessa hänen lasten tähden,hänen miehensä tähden.Uskon että löydän tällekkin jonkun selityksen ajan kanssa.
Monestihan sanotaan,että unimaailma on henkimaailmalle helpoin tie lähestyä ihmistä.
Ihminen on unessaan rento ja vastaanottavainen.Unitila on kuin "pieni kuolema",jossa irrotaan maallisesta kehosta henkikehoiksi,ja voidaan elää sitä toista puolta unen aikana.Tavata pois menneitä,kuin he hyvin elävästi olisivat tässä läsnä.Ihan kuin kuolema itsessäänkin on vain kuoren jättämistä,niin myös unitilassa jätämme "takkimme" niille sijoille,ja seikkailemme muissa maisemissa.Se on vähän kuin harjoittelua,muistelua siitä olotilasta,mitä olemme.
Monestikko olet liihotellut jossain ihanilla saarilla,ihanissa matkakohteissa,tuntenut lämpöä ja hyvää oloa auringosta ja ihmisistä???Se kaikki on tuntunut ihan elävälle ja sanotkin varmaan nähneesi tosi elävän tuntuista unta.Niimpä.Sinä olet elänyt ja käynyt niissä paikoissa,todella!Se on esimakua siitä,millaisessa olomuodossa olemme sitten kun aika jättää maallisesta kulkemisesta.
Kumminkin unet voivat olla pelottavia ja ahdistaviaa.Minusta silloin kannattaa ottaa ihan tarkasti käsittelyyn ne jutut joihin törmää unissaan,sillä kaikella on joku viesti meille.Toistuvilla painajaisilla.Pari ystävääni kertoivat minulle näkevänsä toistuvasti kamalaa unta,että joku hurjan näköinen paha mies tuijottaa heitä.Toinen ystäväni oli saanut tämän miehen ja näyn katoamaan puhdistamalla ja meditoimalla,hän sai siihen apua ulkopuoleltakin,mutta toisen tilannetta en tiedä nyt.En ole uniekspertti,mutta yritin antaa jotain neuvoja tilanteen parantamiseksi.
Energia ON! Se on kaikissa olomuodoissa olemassa.
Kun annat sitä,saat.Se on oikeasti ehtymätön "luonnonvara"
Asia loppui nyt kesken,sain puskan takaa homman tässä ja nyt,ja vietin juuri tunnin "konsultoimalla" energia-asiaa :)
Ja SAIN.Sain paljon.Ja sain myös johdatusta tästä työhön tuossa samalla,ja se energisoi minua vielä lisää.
KITOS taivaisiin tästäkin.
Unista aloin kirjoittaa,ja päädyin hoitamaan,näin tässä elämässä mennään,tilanne kerrallaan,hetki kerrallaa.
Siunausta ja johdatusta kaikille,ja onnea ja iloa tähänkin päivään!!!!
.With all my Love and Compassion.
torstaina, huhtikuuta 7
Pitkästä aikaa
En ole unohtanut tätäkään blogia,mutta nyt on pitänyt pitää pieni mietintätauko,sekä voimien keräily tauko.
Katsoitteko muuten videolinkin Niina-Matildasta? (tässä alempana)
Olen lukenut hänen kirjansa,ja toinen on odottanut hyllyssä aikaa parempaa,eli ehtimistä.Ihana kirja oli,ja uskon että tämä toinenkin Näkijä on yhtä ihana.
Viime viikon opiskeluviikko imaisi voimat seuraavastakin viikosta,intensiivinen iltaopiskelu viimeisillä tunneilla ennen nukkumaanmenoaikaa,vetää kyllä kiitettävästi piippuun.Sitä ponnistelee äärimmillään ne päivät ja pitää itsensä kasassa.Mantrasin itselleni,etten sairastu,vaikka lapset sairastivat taas opiskeluviikkoni...aivan kuin tietäisivät?Ja kun rasitus ja stressi laukeaa...no,silloin ihmiset voivat käyttäytyä mitä kummallisemmin.
Omalla kohdalla tässä on kysymyksiä heitelty elämääni nähden,niitä avaimia,polkuja..mietitty taas paljon,mitä kerrottavaa milläkin asialla on.Toisinaan sitä saa puristaa siihenkin liki kaiken voimansa- tai sitten katsoa rauhassa miten asiat etenee.Itseasiassa meitä neuvotaan tekemään juuri niin,kulkemaan siinä virrassa mukana,eikä liikaa murehtivan kuinka kaikki nyt menee.
Itselläni tämä on ihan luonteen vika ja heikkous,että pyrin murehtimaan asioita.
Tätä voi katsoa myös toisesta näkökulmasta.Mitä kutsut ajatuksillasi luoksesi?
Ajatuksesi ovat kuin tilaus,jonka jätät ravintolassa tarjoilijalle.
Yksi annos kanaa,kiitos.Ajattelet,että saat hyvää ruokaa,etkä suinkaan ajattele,että saat huonoa ruokaa.
Yksi onnistunut tentti,kiitos.Ajattele,että tentti ONNISTUU,eikä epäonnistu!!!
Eikös ne ole melkein sama asia? :)
Meitä opetetaan olemaan varovaisia sanojemme kanssa,sillä ainuttakaan sanaa ei takaisin saa.Ja jokainen sana "tilaa" jotain.
Sanoihin kätkeytyy ajatuksia,ja ajatukset ovat kuin bumerangeja,jotka sinkoutuvat takaisin lähettäjälleen.
Kun vastassasi on "pahin vihamiehesi",mitä teet?
Sinkoatko tulisia sanoja häntä päin,mutta lopulta sisimpäsi on ontto kaikesta siitä mitä olet suustasi päästänyt?
Ehkä alkuunsa onkin voittajafiilis,mutta kuinka kauan?
Joka kerran kun tapaat tämän ihmisen,taakkana on kaikki ne sanat.
Ja jos sattuu niin,että ihminen on läheisesi...Kuinka monesti olemmekaan joutuneet itkemään sanojamme,kun tämä läheinen onkin poistunut maailmastamme,ja sitten ymmärrämme...miten turhaa kaikki se paha olikaan.
Sovelsin itse tätä taannoin erääseen hankalaan ihmissuhteeseen,jossa oli aina läsnä se vaara,että tulisi sanottua pahasti.Päätin että ensinnäkin hymyilen heti kun näen tämän "epämiellyttävän" ihmisen.
Jos kohtaisin hänet naama myrtyssä,se loisi heti tunnelman,jossa vastustus olisi läsnä.
Hymyllä sen sijaan voin rentouttaa niin itseäni kuin vastapeluriakin.
Ehkä mitään ongelmaa ei tulekkaan?Myös hyvillä ajatuksilla ympäröiminen.Voithan aina ajatella,että tältä ihmiseltä puuttuu se taito,joka sinulla on,sanojen sovittamisen taito.
Ei se ole hävinnyt,joka on hiljaa ja hymyilee,mietippä vain.
Viimeinen sana,on vain illuusio.
Tässäpä taas pari palaa mietteitä loppu viikkoon tarjoiltuna.
Luuk 10:27 Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi
.With all my Love and Compassion.
Katsoitteko muuten videolinkin Niina-Matildasta? (tässä alempana)
Olen lukenut hänen kirjansa,ja toinen on odottanut hyllyssä aikaa parempaa,eli ehtimistä.Ihana kirja oli,ja uskon että tämä toinenkin Näkijä on yhtä ihana.
Viime viikon opiskeluviikko imaisi voimat seuraavastakin viikosta,intensiivinen iltaopiskelu viimeisillä tunneilla ennen nukkumaanmenoaikaa,vetää kyllä kiitettävästi piippuun.Sitä ponnistelee äärimmillään ne päivät ja pitää itsensä kasassa.Mantrasin itselleni,etten sairastu,vaikka lapset sairastivat taas opiskeluviikkoni...aivan kuin tietäisivät?Ja kun rasitus ja stressi laukeaa...no,silloin ihmiset voivat käyttäytyä mitä kummallisemmin.
Omalla kohdalla tässä on kysymyksiä heitelty elämääni nähden,niitä avaimia,polkuja..mietitty taas paljon,mitä kerrottavaa milläkin asialla on.Toisinaan sitä saa puristaa siihenkin liki kaiken voimansa- tai sitten katsoa rauhassa miten asiat etenee.Itseasiassa meitä neuvotaan tekemään juuri niin,kulkemaan siinä virrassa mukana,eikä liikaa murehtivan kuinka kaikki nyt menee.
Itselläni tämä on ihan luonteen vika ja heikkous,että pyrin murehtimaan asioita.
Tätä voi katsoa myös toisesta näkökulmasta.Mitä kutsut ajatuksillasi luoksesi?
Ajatuksesi ovat kuin tilaus,jonka jätät ravintolassa tarjoilijalle.
Yksi annos kanaa,kiitos.Ajattelet,että saat hyvää ruokaa,etkä suinkaan ajattele,että saat huonoa ruokaa.
Yksi onnistunut tentti,kiitos.Ajattele,että tentti ONNISTUU,eikä epäonnistu!!!
Eikös ne ole melkein sama asia? :)
Meitä opetetaan olemaan varovaisia sanojemme kanssa,sillä ainuttakaan sanaa ei takaisin saa.Ja jokainen sana "tilaa" jotain.
Sanoihin kätkeytyy ajatuksia,ja ajatukset ovat kuin bumerangeja,jotka sinkoutuvat takaisin lähettäjälleen.
Kun vastassasi on "pahin vihamiehesi",mitä teet?
Sinkoatko tulisia sanoja häntä päin,mutta lopulta sisimpäsi on ontto kaikesta siitä mitä olet suustasi päästänyt?
Ehkä alkuunsa onkin voittajafiilis,mutta kuinka kauan?
Joka kerran kun tapaat tämän ihmisen,taakkana on kaikki ne sanat.
Ja jos sattuu niin,että ihminen on läheisesi...Kuinka monesti olemmekaan joutuneet itkemään sanojamme,kun tämä läheinen onkin poistunut maailmastamme,ja sitten ymmärrämme...miten turhaa kaikki se paha olikaan.
Sovelsin itse tätä taannoin erääseen hankalaan ihmissuhteeseen,jossa oli aina läsnä se vaara,että tulisi sanottua pahasti.Päätin että ensinnäkin hymyilen heti kun näen tämän "epämiellyttävän" ihmisen.
Jos kohtaisin hänet naama myrtyssä,se loisi heti tunnelman,jossa vastustus olisi läsnä.
Hymyllä sen sijaan voin rentouttaa niin itseäni kuin vastapeluriakin.
Ehkä mitään ongelmaa ei tulekkaan?Myös hyvillä ajatuksilla ympäröiminen.Voithan aina ajatella,että tältä ihmiseltä puuttuu se taito,joka sinulla on,sanojen sovittamisen taito.
Ei se ole hävinnyt,joka on hiljaa ja hymyilee,mietippä vain.
Viimeinen sana,on vain illuusio.
Tässäpä taas pari palaa mietteitä loppu viikkoon tarjoiltuna.
Luuk 10:27 Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi
.With all my Love and Compassion.
maanantaina, huhtikuuta 4
lauantaina, maaliskuuta 26
Enkelit mukana matkassa.
Löysin tämän kuvan Facebookista,koska tähän oli merkitty lapseni.Miltei kiljahdin,kun avasin kuvan suuremmaksi -MIKÄ IHANA NÄKY!!!
Tuntevatkohan he olonsa turvatuksi ja suojatuksi,sillä heillä on paljon enkeleitä lähellään!!!
Niin kaunista,niin lämmittävää.
Toivon että nämä enkelikuvat,joita julkaisen Facebook-sivullanikin,antavat ILOA,TOIVOA,VARMUUTTA ihmisille siitä,että kanssamme ollaan.Joka hetki,vaikka niin ei monestikkaan tunnu.
Kun siis jollain pimeällä hetkellä sinusta tuntuu,ettei kukaan kuuntele Sinua,ole siitä varma,että apujoukot ovat lähempänä kuin uskotkaan.
Puhu heille,pyydä apua ja tukea.
tee pyyntösi hyvän henkimaailman kautta,salli vain hyvän henkimaailman ottavan sinuun yhteyttä.
Kun pysähdyt ja opettelet kuulemaan,alat kuulla!
Alat kenties nähdäkkin.
Verhon takaa viestiminen helpottuu,kun luotat.
Mitään pahaa ei tapahdu sillon,kun pyydät hyvän henkimaailman avuksesi.
Rakkautta ja siunausta tähänkin päivään teille kaikille!!!
.With all my Love and Compassion.
torstaina, maaliskuuta 24
Kivi ja Kuoppa.
Elämämme on kuin tie.Joskus se on tasaista ja leveää asfalttitietä,korkeintaan varpaita kuumottaa,kun pitkän matkaa talsii.
Toisinaan kulkusi johtaa kapeammalle,kiemuraiselle polulle,jota on vaikea kulkea,ja jalkaasi koskee vähän väliä sen epätasaisuus.
Saavut teiden haaraukseen,ja kummastellen katselet viittoja,jotka näyttävät kaikki erilaisille teille; joku niistäkin on sileää tietä,jotku ropeloisempaa.Intuitiosi avulla valitset houkuttelevimman tien,ja olet kuitenkin aika varma sen sopivuudesta Sinulle.Kuitenkin jo tien alkuvaiheessa kompastut.Mikä se oli?Oliko se kivi,oliko se kuoppa?
Se oli kivi,johon löit varpaasi.
Hierot varvastasi hetken,ja sitten jatkat matkaa,tuumaten vain,jotta olihan nyt huonoa onnea kun kiveen varpahan tömäytin.
Väistelet seuraavia kiviä vähän tarkemmin,mutta yhtäkkiä kaatua tömähdät päistikkaa maahan,ja sitten sattuu jo leukaan,rintakehään,vatsaa,käsiinkin,joilla yritit ottaa itseäsi kiinni.
Siinäpä olikin kuoppa.
Istahdat siihen kuopan reunalle,ja katselet sitä kuoppaa.
Tuliko paha mieli,pettynyt olo?Mitä tunteita se sinussa herättikään,tuo kuoppa?
Voit vielä kuitenkin jatkaa matkaa,vaikka paljon tunteita nousikin pintaan,ja mietit,miksi minulle nyt näin kävi?
Myöhemmin saatat kaatua uudelleen kuoppaan,nyt voi käydä vain niin,että jalkasi lipeääkin jo sinne kuoppaan,ja onkin hankalampaa päästä pois.
Nämä tien kivet ja kuopat ovat meille myös tienviittoja.
Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen,mitä Sinun pitäisi tehdä?
Kääntyäkkö takaisin tien alkuun,sillä eihän tämä tie nyt millän voi sopia minulle,kun koko ajan kaadun!!!
Vai jatkaakko vielä,koska en voi lannistua näistä?
Mikään ei ole yksiselitteistä,eikä mihinkään ole valmista kaavaa,jolla vastata.
Meillä ihmisillä on vapaa tahto valita,kuten haluamme.tai kuten sen hetkisen ymmärryksen valossa kykenemme.
Yksi asia on varmaa: jokainen merkki on merkityksellinen!
Kysy itseltäsi,mitä tämä tapahtuma haluaa minulle kertoa????
Ei se välttämättä heti aukea,ja joudut suuria ponnistuksia käyttämään päästäksesi eteenpäin.Sillä vain selvittämällä kompastuskohdan,voi todella jatkaa matkaa.
Joskus sen viesti on hyvin selvä,se kertoo että olet kertakaikkiaan väärällä tiellä.Joskus sen tarkoitus on pysäyttää huomaamaan jotain sellaista,mikä ei ole ensimmäisenä pistämässä siitä silmään,jokin opetus Sinulle henkilökohtaisesti,taikka vain testata.
Henkimaailmahan testaa meitä paljonkin,olemmeko valmiita.Millaisia haasteita vielä tarvimme.Koska itse luomme itsellemme koko ajan polkua eteenpäin,niin jokaisella valinnalla muutamme tätä kuviota hiukan.Kuitenkin meillä on pohjalla ne asiat,joita meidän kuuluu opetella,eli tietyllä lailla "ennakkoon" määrätty,vaikka ei olekkaan.Läksyt olemme itse itsellemme valinneet(jo henkimaailmassa),mutta tavat,joilla opiskelemme,valitsemme taas maaolemuksellamme,eli näinä näkyvinä kehoina,siinä hetkessä kun asiat tulevat eteemme.
Monimutkaistako?
Elämä on! :)
ja kuitenkin niin yksinkertaista,kun sen vain ottaa juuri sellaisena kuin se tulee,ei hätäile turhia.
"Se mikä ei tapa,se vahvistaa" on aika hyvä sananlasku siitä asenteesta,jolla meidän soisi täällä maan päällä menevän.
Ei liian periksi antavasti,vaan kiitollisena kaikista koettelemuksistakin....
(vaikeaa,tiedän!!)
Toivon Täyteistä Torstaita,ja Mielekkäitä Mietteitä!!!
Enkelien valoa ja voimistusta kaikille jotka tämän sanoman lukevat :)
.With all my Love and Compassion.
Toisinaan kulkusi johtaa kapeammalle,kiemuraiselle polulle,jota on vaikea kulkea,ja jalkaasi koskee vähän väliä sen epätasaisuus.
Saavut teiden haaraukseen,ja kummastellen katselet viittoja,jotka näyttävät kaikki erilaisille teille; joku niistäkin on sileää tietä,jotku ropeloisempaa.Intuitiosi avulla valitset houkuttelevimman tien,ja olet kuitenkin aika varma sen sopivuudesta Sinulle.Kuitenkin jo tien alkuvaiheessa kompastut.Mikä se oli?Oliko se kivi,oliko se kuoppa?
Se oli kivi,johon löit varpaasi.
Hierot varvastasi hetken,ja sitten jatkat matkaa,tuumaten vain,jotta olihan nyt huonoa onnea kun kiveen varpahan tömäytin.
Väistelet seuraavia kiviä vähän tarkemmin,mutta yhtäkkiä kaatua tömähdät päistikkaa maahan,ja sitten sattuu jo leukaan,rintakehään,vatsaa,käsiinkin,joilla yritit ottaa itseäsi kiinni.
Siinäpä olikin kuoppa.
Istahdat siihen kuopan reunalle,ja katselet sitä kuoppaa.
Tuliko paha mieli,pettynyt olo?Mitä tunteita se sinussa herättikään,tuo kuoppa?
Voit vielä kuitenkin jatkaa matkaa,vaikka paljon tunteita nousikin pintaan,ja mietit,miksi minulle nyt näin kävi?
Myöhemmin saatat kaatua uudelleen kuoppaan,nyt voi käydä vain niin,että jalkasi lipeääkin jo sinne kuoppaan,ja onkin hankalampaa päästä pois.
Nämä tien kivet ja kuopat ovat meille myös tienviittoja.
Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen,mitä Sinun pitäisi tehdä?
Kääntyäkkö takaisin tien alkuun,sillä eihän tämä tie nyt millän voi sopia minulle,kun koko ajan kaadun!!!
Vai jatkaakko vielä,koska en voi lannistua näistä?
Mikään ei ole yksiselitteistä,eikä mihinkään ole valmista kaavaa,jolla vastata.
Meillä ihmisillä on vapaa tahto valita,kuten haluamme.tai kuten sen hetkisen ymmärryksen valossa kykenemme.
Yksi asia on varmaa: jokainen merkki on merkityksellinen!
Kysy itseltäsi,mitä tämä tapahtuma haluaa minulle kertoa????
Ei se välttämättä heti aukea,ja joudut suuria ponnistuksia käyttämään päästäksesi eteenpäin.Sillä vain selvittämällä kompastuskohdan,voi todella jatkaa matkaa.
Joskus sen viesti on hyvin selvä,se kertoo että olet kertakaikkiaan väärällä tiellä.Joskus sen tarkoitus on pysäyttää huomaamaan jotain sellaista,mikä ei ole ensimmäisenä pistämässä siitä silmään,jokin opetus Sinulle henkilökohtaisesti,taikka vain testata.
Henkimaailmahan testaa meitä paljonkin,olemmeko valmiita.Millaisia haasteita vielä tarvimme.Koska itse luomme itsellemme koko ajan polkua eteenpäin,niin jokaisella valinnalla muutamme tätä kuviota hiukan.Kuitenkin meillä on pohjalla ne asiat,joita meidän kuuluu opetella,eli tietyllä lailla "ennakkoon" määrätty,vaikka ei olekkaan.Läksyt olemme itse itsellemme valinneet(jo henkimaailmassa),mutta tavat,joilla opiskelemme,valitsemme taas maaolemuksellamme,eli näinä näkyvinä kehoina,siinä hetkessä kun asiat tulevat eteemme.
Monimutkaistako?
Elämä on! :)
ja kuitenkin niin yksinkertaista,kun sen vain ottaa juuri sellaisena kuin se tulee,ei hätäile turhia.
"Se mikä ei tapa,se vahvistaa" on aika hyvä sananlasku siitä asenteesta,jolla meidän soisi täällä maan päällä menevän.
Ei liian periksi antavasti,vaan kiitollisena kaikista koettelemuksistakin....
(vaikeaa,tiedän!!)
Toivon Täyteistä Torstaita,ja Mielekkäitä Mietteitä!!!
Enkelien valoa ja voimistusta kaikille jotka tämän sanoman lukevat :)
.With all my Love and Compassion.
perjantaina, maaliskuuta 18
18.3.1995
On se päivä,joka muutti elämäni.Rakas mummoni siirtyi henkimaailmaan.Vaikka en sitä vielä silloin, kun itkin ja huusin lohduttomasti hänen asunnollaan, tajunnut,niin siitä alkoi kuitenkin rankka kehittyminen henkiseksi ihmiseksi.kehittyminen sitä ymmärrystä kohti,mikä minä OLEN,olemukseltani.
Tänään vuosipäivänä,palaan miettimään asia,ja suhteita heihin,jotka henkimaailmaan ovat jo siirtyneet.Mietin sitä olemusta,millaisina he meille ilmentyvät.Minun mummoni on edelleen samanlainen ,kuin täällä maan päällä ollessaankin; hän on minun neuvonantajani,minua vanhempi ja viisaampi,rauhallinen ja lempeä,ja lisöksi hänessä on nykyään ne taivaallisetkin puolet,jotka saamme osaksemme sitten tuonpuoleisessa elämässämme.Joskus hän ilmentyy kuin enkelinä minulle,joskus itsenään,mutta paljon henkisempänä kuin maassa ollessaan.
Samoin enkeli-lapseni (s.k.05) on edelleen lapsi,ja henkilapseni,joka ei koskaan ole syntynytkään,on lapsi,mutta hän hieman muuttaa olomuotoaan toisinaan.
Sitten on toinen mummo,on pappa,on yksi poikaystävä,ja yksi melkein poikaystävä.He kaikki ovat omia itsejään tuolla,ja se tyyli kommunikoida kanssani,on sama kuin silloin heidän täällä ollessaan.
Mutta on joskus vaikea selittää rakkaitaan menettäneille tätä kaikkea.He ovat joskus luonani,juttelen heidän kanssaan,mutten vain näe heitä silmilläni,vaan sieluni silmin,pään sisällä.Kuulostaa varmaan hassulle.
Miten voisin jakaa tätä tietoa,tätä sanomaa,ettei kuolemaa ole?
Ainut kuolema jonka minä ymmärrän,on se kuolema,jos tahallaan,eli omilla valinnoilla,ajudut kauaksi alkulähteestäsi,korkeimmastasi,Jumalasta.Jos et halua olla sen rakkauden piirissä,josta kaikki saamme nauttia,vaan kiellät sen.On iso askel antaa itsensä tuntea olevansa ennen kaikkea henkiolento,vaikkakin olemme tässä maan päällä niin kauan,kun määrätty on.
Juttelin tänään ystävän kanssa siitä,miksi me emme kuitenkaan usko sitä totuutta,joka meille kerrotaan asioista,vaan mielellään tappelemme sitä vastaan?
Me haluamme kysyä neuvoa ja ohjausta ja apua,ja silti saatuamme sitä,emme usko.
Meillä on sisällämme kaikki tieto,kuten olen usein sanonut.Joka ikinen murunen on sisällämme,mutta emme halua uskoa,ja niimpä käännymme ystävien puoleen,ja kysymme.Tai jonkun muun puoleen,jonka uskomme voian auttaa.Ja hän kertoo.Ja emme usko :)
On haasteellista olla rehellinen itselleen,ja kuulla mitä sisin kertoo.
Se ei ole läheskään aina sitä,mitä haluamme kuulla,mutta se on totuus.
Minulla on nyt henkilökohtaisesti hyvä olo,sillä annoin kivun tulla,ja annoin rehellisen sanan tulla sisältäni ulos,ja kuuntelin sitä.Nyt olen taas tässä,olinkin hetken eksyksissä - niin käy joskus hyvillekkin ihmisille.Pelkäsin jo menettäneeni hengen,mutta ei,henki oli vain niin väsynyt.
Mummoni muistopäivänä palaan monessa asiassa taaksepäin,moni asia nivotuu yhteen,ja niistä kulkee näkymätön sidosnaru toiseen asiaan- jopa sellaiseen,joka on ollut kauan hukassa.On uskomatonta huomata yhteyksiä,ymmärtää joitain johdatuksia,ja Luoja tietää paljonko olen rukoillut johdatusta elämääni viime aikoina!!! Kiitän siitä joka päivä,että pikku palanen kerrallaan opin,minäkin! Opin koska tahdon oppia,opin koska se tekee minulle hyvää.Ja suuri opettajani on ollut rakas mummoni,joka riensi apuun,kun suru oli viedä minut mukanaan,ja antoi Maailmakaikkeuden lempeimmän viestin minulle: ELÄMÄ JATKUU!!!!!!
Kiitos mummoni henkenäsi,ja kiitos Oppaalleni tästä kirjoitustuokiosta,johon hän saapui jo muutama tunti sitten luokseni auttamaan.Hän antoi kertomansa merkin itsestään minulle; minua alkaa itkettää ja hymyilyttää saman aikaan.Ihana Oppaani tietää,että se on minun persoonalleni luontaista,ja siksi on valinnut sen merkiksi minulle.
Hän lähettää myös hymyillen viestinsä kaikille,ja voimistaa minua tänäkin päivänä.
Vastaanottamaan Uutta Elämääni.
Henkimaailman korkeimpien ja kirkkaimpien enkeleiden kautta tervehdin teitä.
Jumala on kanssanne ja hänen valonsa rakkautensa.
Aamen.
.With all my Love and Compassion.
Tänään vuosipäivänä,palaan miettimään asia,ja suhteita heihin,jotka henkimaailmaan ovat jo siirtyneet.Mietin sitä olemusta,millaisina he meille ilmentyvät.Minun mummoni on edelleen samanlainen ,kuin täällä maan päällä ollessaankin; hän on minun neuvonantajani,minua vanhempi ja viisaampi,rauhallinen ja lempeä,ja lisöksi hänessä on nykyään ne taivaallisetkin puolet,jotka saamme osaksemme sitten tuonpuoleisessa elämässämme.Joskus hän ilmentyy kuin enkelinä minulle,joskus itsenään,mutta paljon henkisempänä kuin maassa ollessaan.
Samoin enkeli-lapseni (s.k.05) on edelleen lapsi,ja henkilapseni,joka ei koskaan ole syntynytkään,on lapsi,mutta hän hieman muuttaa olomuotoaan toisinaan.
Sitten on toinen mummo,on pappa,on yksi poikaystävä,ja yksi melkein poikaystävä.He kaikki ovat omia itsejään tuolla,ja se tyyli kommunikoida kanssani,on sama kuin silloin heidän täällä ollessaan.
Mutta on joskus vaikea selittää rakkaitaan menettäneille tätä kaikkea.He ovat joskus luonani,juttelen heidän kanssaan,mutten vain näe heitä silmilläni,vaan sieluni silmin,pään sisällä.Kuulostaa varmaan hassulle.
Miten voisin jakaa tätä tietoa,tätä sanomaa,ettei kuolemaa ole?
Ainut kuolema jonka minä ymmärrän,on se kuolema,jos tahallaan,eli omilla valinnoilla,ajudut kauaksi alkulähteestäsi,korkeimmastasi,Jumalasta.Jos et halua olla sen rakkauden piirissä,josta kaikki saamme nauttia,vaan kiellät sen.On iso askel antaa itsensä tuntea olevansa ennen kaikkea henkiolento,vaikkakin olemme tässä maan päällä niin kauan,kun määrätty on.
Juttelin tänään ystävän kanssa siitä,miksi me emme kuitenkaan usko sitä totuutta,joka meille kerrotaan asioista,vaan mielellään tappelemme sitä vastaan?
Me haluamme kysyä neuvoa ja ohjausta ja apua,ja silti saatuamme sitä,emme usko.
Meillä on sisällämme kaikki tieto,kuten olen usein sanonut.Joka ikinen murunen on sisällämme,mutta emme halua uskoa,ja niimpä käännymme ystävien puoleen,ja kysymme.Tai jonkun muun puoleen,jonka uskomme voian auttaa.Ja hän kertoo.Ja emme usko :)
On haasteellista olla rehellinen itselleen,ja kuulla mitä sisin kertoo.
Se ei ole läheskään aina sitä,mitä haluamme kuulla,mutta se on totuus.
Minulla on nyt henkilökohtaisesti hyvä olo,sillä annoin kivun tulla,ja annoin rehellisen sanan tulla sisältäni ulos,ja kuuntelin sitä.Nyt olen taas tässä,olinkin hetken eksyksissä - niin käy joskus hyvillekkin ihmisille.Pelkäsin jo menettäneeni hengen,mutta ei,henki oli vain niin väsynyt.
Mummoni muistopäivänä palaan monessa asiassa taaksepäin,moni asia nivotuu yhteen,ja niistä kulkee näkymätön sidosnaru toiseen asiaan- jopa sellaiseen,joka on ollut kauan hukassa.On uskomatonta huomata yhteyksiä,ymmärtää joitain johdatuksia,ja Luoja tietää paljonko olen rukoillut johdatusta elämääni viime aikoina!!! Kiitän siitä joka päivä,että pikku palanen kerrallaan opin,minäkin! Opin koska tahdon oppia,opin koska se tekee minulle hyvää.Ja suuri opettajani on ollut rakas mummoni,joka riensi apuun,kun suru oli viedä minut mukanaan,ja antoi Maailmakaikkeuden lempeimmän viestin minulle: ELÄMÄ JATKUU!!!!!!
Kiitos mummoni henkenäsi,ja kiitos Oppaalleni tästä kirjoitustuokiosta,johon hän saapui jo muutama tunti sitten luokseni auttamaan.Hän antoi kertomansa merkin itsestään minulle; minua alkaa itkettää ja hymyilyttää saman aikaan.Ihana Oppaani tietää,että se on minun persoonalleni luontaista,ja siksi on valinnut sen merkiksi minulle.
Hän lähettää myös hymyillen viestinsä kaikille,ja voimistaa minua tänäkin päivänä.
Vastaanottamaan Uutta Elämääni.
Henkimaailman korkeimpien ja kirkkaimpien enkeleiden kautta tervehdin teitä.
Jumala on kanssanne ja hänen valonsa rakkautensa.
Aamen.
.With all my Love and Compassion.
keskiviikkona, maaliskuuta 16
Henkilökohtainen vastuu
referoin tässä spiritualismin periaatteiden viidettä kohtaa,joka kuuluu
"jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa teoistaan"
Tätä peilataan siihen raamatussa ilmenevään kristinuskolliseen seikkaan,että Jeesus kuoli meidän kaikkien syntiemme puolesta.Tässä näkemyksessä siis Jeesus on sovittanut syntimme,menneet ja tulevat,ainoa "vaatimus" on uskoa tähän.
Spiritualisteissä on osa,jotka hyväksyvät tämänkin käsityksen,mutta pääasiassa ajatus siitä,että joku muu sovittaa meidän tekemiä syntejä,on hassu.Katsontakanta on henkilökohtainen,joka laittaa jokaisen ihmisen kuitenkin vastuuseen teoistan,ja kohtaamaan sisimpänsä,ja tavallaan antamaan itselleen anteeksi.
Mutta tässä referointi aiheesta:
"Kaikki mitä sanomme,ajattelemme ja teemme,rekisteröityy omaan eteeriseen olemukseemme.
Kirjoittelin Facebookiinkin aiheesta,ja tämän aiheen kirvoitti esiin eräs ystäväni,joka kamppailee jatkuvasti näiden asioiden kanssa.hän vaan tuntee,ettei osaa,tai että hänen Omatuntonsa tulee vähän kuin jälkijunassa,eikä ehdi "estää " tilanteita.
Olen tullut siihen tulokseen,vuosikausia kohdaten tällaisia ihmisiä,joilla on tätä ongelmaa,että mikään sana taikka teko,jonka toinen Ihminen hänelle sanoo tai tekee,ei tule muuttamaan asiaa.Hän voi ymmärtää,hän voi haluta muutosta,mutta muutos tapahtuu vasta sitten,kun sisimmässä jotkut palaset kohtaavat,ja todella valaistut sen suhteen ymmärtämään,miten huikean suuresta asiasta on kyse.
Niin kauan kuin ihminen vierittää syyn tästä esim olosuhteille,taustalle,muille ihmisille... hän ei tule kehittymään.
Lähetän tämän Ilon Enkelin viestin ja voimistuksen kaikille,jotka kamppailevat tämän,taikka jonkun muun asian kanssa elmässään juuri nyt:
Ilo kumpuaa tunneyhteydestä Jumalaan,jonka laatu valaisee sinut.
Sinun enkeliohjaus on vaalia tätä laatua etsimällä sitä joka tilanteessa.
Katso pintaa syvemmälle,ja etsi valo jokaisen ihmisen sydämestä.
Sitten tulet tietoiseksi luomisen ihmeestä ja Ilo syttyy elämääsi
Iloitse kaikesta,sillä Ilo on avain valaistumiseen
nauti elämästä.
Affirmaatio:
"Löydän Ilon kaikesta"
.With all my Love and Compassion.
"jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa teoistaan"
Tätä peilataan siihen raamatussa ilmenevään kristinuskolliseen seikkaan,että Jeesus kuoli meidän kaikkien syntiemme puolesta.Tässä näkemyksessä siis Jeesus on sovittanut syntimme,menneet ja tulevat,ainoa "vaatimus" on uskoa tähän.
Spiritualisteissä on osa,jotka hyväksyvät tämänkin käsityksen,mutta pääasiassa ajatus siitä,että joku muu sovittaa meidän tekemiä syntejä,on hassu.Katsontakanta on henkilökohtainen,joka laittaa jokaisen ihmisen kuitenkin vastuuseen teoistan,ja kohtaamaan sisimpänsä,ja tavallaan antamaan itselleen anteeksi.
Mutta tässä referointi aiheesta:
"Kaikki mitä sanomme,ajattelemme ja teemme,rekisteröityy omaan eteeriseen olemukseemme.
Me olemme yksilöinä ainut tuomari ja valamiehistö itsellemme.
Tämä on seurausta siitä,että meillä on Omatunto.
On melko musertavaa huomata,mikä valtava vastuu meillä elämässä onkaan.Me olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.Jokainen persoona vaikuttaa toiseen persoonaan inkarnaation (eli sinä aikana kun sielusi on maan päällä) aikana.
JOKAISELLA TEOLLA ON OMAT SEURAUKSENSA.
Henkinä meitä on siunattu vapaalla tahdolla,vai onko ne valintoja?Tässä rukous on tärkeää- toisella puolella henkimaailmassa olevat,voivat antaa meille voimaa,kun olemme vaikeiden valintojen edessä.
Meidän täytyy kuitenkin toimia henkilökohtaisen omantuntomme mukaisesti.
Päivittäin tämä antaa ihmiselle mahdollisuuksia elää henkisellä tavalla -tai jollain muulla tavalla...
Syyn ja seurauksen mahtava laki punoutuu yhteen elämämme aikana,ja henkisinä olentoina meidän pitäis ikäyttää tietoisuuttamme kaikessa,mitä SANOMME TAI TEEMME!"
Kirjoittelin Facebookiinkin aiheesta,ja tämän aiheen kirvoitti esiin eräs ystäväni,joka kamppailee jatkuvasti näiden asioiden kanssa.hän vaan tuntee,ettei osaa,tai että hänen Omatuntonsa tulee vähän kuin jälkijunassa,eikä ehdi "estää " tilanteita.
Olen tullut siihen tulokseen,vuosikausia kohdaten tällaisia ihmisiä,joilla on tätä ongelmaa,että mikään sana taikka teko,jonka toinen Ihminen hänelle sanoo tai tekee,ei tule muuttamaan asiaa.Hän voi ymmärtää,hän voi haluta muutosta,mutta muutos tapahtuu vasta sitten,kun sisimmässä jotkut palaset kohtaavat,ja todella valaistut sen suhteen ymmärtämään,miten huikean suuresta asiasta on kyse.
Niin kauan kuin ihminen vierittää syyn tästä esim olosuhteille,taustalle,muille ihmisille... hän ei tule kehittymään.
Lähetän tämän Ilon Enkelin viestin ja voimistuksen kaikille,jotka kamppailevat tämän,taikka jonkun muun asian kanssa elmässään juuri nyt:
Ilo kumpuaa tunneyhteydestä Jumalaan,jonka laatu valaisee sinut.
Sinun enkeliohjaus on vaalia tätä laatua etsimällä sitä joka tilanteessa.
Katso pintaa syvemmälle,ja etsi valo jokaisen ihmisen sydämestä.
Sitten tulet tietoiseksi luomisen ihmeestä ja Ilo syttyy elämääsi
Iloitse kaikesta,sillä Ilo on avain valaistumiseen
nauti elämästä.
Affirmaatio:
"Löydän Ilon kaikesta"
.With all my Love and Compassion.
keskiviikkona, maaliskuuta 9
ajatuksia Jumalan laista
Luin hyvän kirjoituksen Jumalan lain olemuksesta,10 käskystä.Sen kirjoittaja oli teologi Timo Flink.
Teksti sisälsi paljon viittauksia Raamatun kohtiin,mutta itselleni jotenkin tärkeimmäksi siitä jäi oivallus 10 "käskyn" merkityksestä.
Kirjoituksessa kerrottiin siitä,että alkuperäinen muoto "käskyissä" ei ole ollut kieltävä;ÄLÄ varasta,ÄLÄ tee huorin jne,vaan lupaava;
ET TULE TEKEMÄÄN!
(Esim älä pidä muita jumalia,on ollut muodossa " sinulla ei tule olemaan muita jumalia minun rinnallani" ,joten kiellon lisäksi tässäkin näkyy lupaus 2 Moos.20:3)
Se on ollut Jumalan lupaus meille ihmisille,että pala palalta muutumme Jumalan kuvan kaltaisiksi, kun annamme hänen lupausten käydä toteen itsessämme.
Päin vastoin,kirjoitetut kieltävät käskyt toimivat synnille viittoina ja aiheina,joilla laittavat ihmiset tekemään juuri niin,lakia vastaan!
Tämä kuulostaa ensi alkuun todella rajulle ja pelottavalle,mutta miettiessäni tätä,sen loogisuus aukeaa.
Jos yritämme totella käskyjä ilman Jumalaa ja sen armon tuntemista sisällämme,tulemme toimineeksi päinvastoin.
Itse ajattelin tässä kohtaa sitä,kuinka jokainen voi jokaisessa hetkessä itse valita,kuunteleeko Jumalaa sisällään,moraaliaan...
Tämän lupauksen pohjalla on tieto siitä,että nämä Jumalan lait ovat sama kuin Jumalan oma luonne;
hän on Rakkaus,vanhurskaus,Hengellisyys,Totuus,Hyvyys,Täydellinen
Itselleni tuli tosi hyvä olo tästä,ja varmennus sille turvallisuudelle,koska tiedän nyt että päästyäni ymmärrykseen ja tunteeseen oman henkisen puoleni kanssa,ja todella ymmärtäessäni,miten tämä Suurin elämäämme koskettaa,voin todella olla huoletta ja turvassa; tässä olomuodossa luotan siihen,että Jumalan lupaukset käyvät myös minussa toteen.(ja ovat siis käyneet jo,ja auttaneet voittamaan synnin houkutuksen)
.With all my Love and Compassion.
Teksti sisälsi paljon viittauksia Raamatun kohtiin,mutta itselleni jotenkin tärkeimmäksi siitä jäi oivallus 10 "käskyn" merkityksestä.
Kirjoituksessa kerrottiin siitä,että alkuperäinen muoto "käskyissä" ei ole ollut kieltävä;ÄLÄ varasta,ÄLÄ tee huorin jne,vaan lupaava;
ET TULE TEKEMÄÄN!
(Esim älä pidä muita jumalia,on ollut muodossa " sinulla ei tule olemaan muita jumalia minun rinnallani" ,joten kiellon lisäksi tässäkin näkyy lupaus 2 Moos.20:3)
Se on ollut Jumalan lupaus meille ihmisille,että pala palalta muutumme Jumalan kuvan kaltaisiksi, kun annamme hänen lupausten käydä toteen itsessämme.
Päin vastoin,kirjoitetut kieltävät käskyt toimivat synnille viittoina ja aiheina,joilla laittavat ihmiset tekemään juuri niin,lakia vastaan!
Tämä kuulostaa ensi alkuun todella rajulle ja pelottavalle,mutta miettiessäni tätä,sen loogisuus aukeaa.
Jos yritämme totella käskyjä ilman Jumalaa ja sen armon tuntemista sisällämme,tulemme toimineeksi päinvastoin.
Itse ajattelin tässä kohtaa sitä,kuinka jokainen voi jokaisessa hetkessä itse valita,kuunteleeko Jumalaa sisällään,moraaliaan...
Tämän lupauksen pohjalla on tieto siitä,että nämä Jumalan lait ovat sama kuin Jumalan oma luonne;
hän on Rakkaus,vanhurskaus,Hengellisyys,Totuus,Hyvyys,Täydellinen
Itselleni tuli tosi hyvä olo tästä,ja varmennus sille turvallisuudelle,koska tiedän nyt että päästyäni ymmärrykseen ja tunteeseen oman henkisen puoleni kanssa,ja todella ymmärtäessäni,miten tämä Suurin elämäämme koskettaa,voin todella olla huoletta ja turvassa; tässä olomuodossa luotan siihen,että Jumalan lupaukset käyvät myös minussa toteen.(ja ovat siis käyneet jo,ja auttaneet voittamaan synnin houkutuksen)
.With all my Love and Compassion.
Jalanjäljet
Eräs mies näki yöllä unen. Unessa hän käveli rannalla Jeesuksen kanssa. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi tapahtumia hänen elämästään. Elämänsä jokaisen vaiheen kohdalla hän näki hiekassa kahdet jalanjäljet: omansa ja Jeesuksen.
Kun hänen elämänsä viimeisinkin tapahtuma oli kulkenut hänen silmiensä editse, hän tarkasteli hiekkaan jääneitä jalanjälkiä. Silloin hän huomasi, että hänen elämänsä polulla näkyivät usein vain yhdet jalanjäljet - ja juuri silloin kun hänellä oli ollut kaikkein vaikeinta elämässään.
Tämä kiusasi häntä, joten hän kysyi asiaa Herralta: “Herra, silloin kun päätin seurata sinua, sinä lupasit kulkea aina kanssani. Mutta nyt näenkin vain yhdet jalanjäljet elämäni vaikeimpien aikojen kohdalla. En ymmärrä, miksi jätit minut juuri silloin kun olisin tarvinnut sinua eniten.”
Herra vastasi: “Rakas lapseni, minä rakastan sinua, enkä voisi koskaan jättää sinua. Yhdet jalanjäljet tarkoittavat, että silloin kun olit koetusten ja kärsimysten keskellä, minä kannoin sinua.”
.With all my Love and Compassion.
lauantaina, maaliskuuta 5
Hengen väsymys
Huomannut tässä viime aikoina,että kovasti väsynyt olen.Tuntuu sille,että tempoilen jossain näkymättömässä verkossa yrittäessäni jaksaa kaikenlaista.
Nyt on ollut paljon autettavia,ihan omassa perhepiirissä,ja muuallakin.Ja lähisuhteissa energioiden epätasaisuus on jotenkin kaikista "syövintä",koska et tavallaan osaa suojautua siltä,koska elät sen kanssa.Ja kun päivät ovat niin nopeatempoisia,ja tuntiinkin saattaa mahtua vaikka millaisia tilanteita,niin se palautuminen niistä kestää hurjan kauan.Tuntuu ettei häly päässä helpota edes sitten,kun on jo hiljaista,eli ei vaan osaa rauhoittua.
Maanantaina piirissä tuli ihanan levollinen olo,joka sitten oli tietenkin seuraavana päivänä enää muisto vain.
Mietin sitten tietekin toiminta strategiaa nitistääkseni tämän "lämmön ulosvirtauksen",eli energian hajoamisen minusta ulos,jonnekkin.
Sitten tietenkin havainnoin sen,että lintsaaminen perussäännöistä,on ollut yksi iso osa tätä vikaolotilaa.
Suojautuminen, vesi,meditointi,rukous.
Ei kukaan jaksa antaa,ellei itse saa,ja hauskinta tässä asiassa on se,että se ei juurikaan auta tämäntyyppisiin vaivoihin, vaikka joku antaisi sinulle energiaa,koska asia lähtee sinusta itsestä,ja omista valinnoista,eli "käyttöohjeita" ei ole luettu eikä noudatettu.
Takuu ei siis korvaa tätä virhettä :)
Eli tuumasta toimeen.
Vettä nassuun,kynttilöitä...hengitellä syvään,ajatella tietoisesti rentoutumista.Ihan tässä näin,tässä istuen sen teen.Vaikka nytkin on hälyä ympärillä,on se sellaista jonka voi sulkea pois,se ei vaadi minulta nyt yhtään mitään.
PÄÄTÄN että tänään meditoin.
HETI,kun koti hiljenee!
Muistan puhdistaa itseäni,ja ihan luvan kanssa ottaa vastaan mitä annetaan.
------
Tietenkin maalliset stressinaiheuttajat vaivaa minuakin,olenhan sentään Ihminen täällä maan päällä,tämän epätäydellisen "kuljetusalukseni" ohjaaja.
henkeni on väsynyt opettamaan kaikille,että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kaikella on syy,eli lähtösykäys,miksi alat toimia.
Nälkä saa syömään,yksinäisyys tarttumaan puhelimeen.
Aina on syy.
Siksi minäkin kysyn sisimmältäni,mikä on syy tähän väsymiseen,ja minulle kerrottiin se.
Kiitos siitä.
Olisi helppo elää,kun vain kuuntelisi viisasta sisintään - koska kaikki tieto on siellä!!!
Rentouttavaa lauantaita kaikille,ja valaistuvaa ensi viikkoa niin ikään!
Rukouksin tänäkin iltana kaikkien tarvitsevien puolesta <3
.With all my Love and Compassion.
Nyt on ollut paljon autettavia,ihan omassa perhepiirissä,ja muuallakin.Ja lähisuhteissa energioiden epätasaisuus on jotenkin kaikista "syövintä",koska et tavallaan osaa suojautua siltä,koska elät sen kanssa.Ja kun päivät ovat niin nopeatempoisia,ja tuntiinkin saattaa mahtua vaikka millaisia tilanteita,niin se palautuminen niistä kestää hurjan kauan.Tuntuu ettei häly päässä helpota edes sitten,kun on jo hiljaista,eli ei vaan osaa rauhoittua.
Maanantaina piirissä tuli ihanan levollinen olo,joka sitten oli tietenkin seuraavana päivänä enää muisto vain.
Mietin sitten tietekin toiminta strategiaa nitistääkseni tämän "lämmön ulosvirtauksen",eli energian hajoamisen minusta ulos,jonnekkin.
Sitten tietenkin havainnoin sen,että lintsaaminen perussäännöistä,on ollut yksi iso osa tätä vikaolotilaa.
Suojautuminen, vesi,meditointi,rukous.
Ei kukaan jaksa antaa,ellei itse saa,ja hauskinta tässä asiassa on se,että se ei juurikaan auta tämäntyyppisiin vaivoihin, vaikka joku antaisi sinulle energiaa,koska asia lähtee sinusta itsestä,ja omista valinnoista,eli "käyttöohjeita" ei ole luettu eikä noudatettu.
Takuu ei siis korvaa tätä virhettä :)
Eli tuumasta toimeen.
Vettä nassuun,kynttilöitä...hengitellä syvään,ajatella tietoisesti rentoutumista.Ihan tässä näin,tässä istuen sen teen.Vaikka nytkin on hälyä ympärillä,on se sellaista jonka voi sulkea pois,se ei vaadi minulta nyt yhtään mitään.
PÄÄTÄN että tänään meditoin.
HETI,kun koti hiljenee!
Muistan puhdistaa itseäni,ja ihan luvan kanssa ottaa vastaan mitä annetaan.
------
Tietenkin maalliset stressinaiheuttajat vaivaa minuakin,olenhan sentään Ihminen täällä maan päällä,tämän epätäydellisen "kuljetusalukseni" ohjaaja.
henkeni on väsynyt opettamaan kaikille,että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kaikella on syy,eli lähtösykäys,miksi alat toimia.
Nälkä saa syömään,yksinäisyys tarttumaan puhelimeen.
Aina on syy.
Siksi minäkin kysyn sisimmältäni,mikä on syy tähän väsymiseen,ja minulle kerrottiin se.
Kiitos siitä.
Olisi helppo elää,kun vain kuuntelisi viisasta sisintään - koska kaikki tieto on siellä!!!
Rentouttavaa lauantaita kaikille,ja valaistuvaa ensi viikkoa niin ikään!
Rukouksin tänäkin iltana kaikkien tarvitsevien puolesta <3
.With all my Love and Compassion.
maanantaina, helmikuuta 28
Rehellisyys
Terveisiä Piiri-istunnosta!Oli taas hienoja juttuja ja kokemuksia tuttujen ihmisten kera.Itse olin vähän "epävireessä",johtuen pettymyksestä joka päälleni löi,ymmärrettyäni,että minua on harhautettu asiassa.Asia voi olla vastapuolen mielestä vähäpätöinen,siihen minä en ota kantaa,mutta jokatapauksessa minua loukkaava,koska asiassa ollaan käytetty epärehellisyyttä välineenä :(
Minä olen rehellisyyden puolestapuhuja,päästä varpaisiin.En näe mitään syytä valehdella! Jos jokin asia on liian vaikea,hankala,nolo tai mitä ikinä onkaan,toiselle rehellisesti kerrottavaksi,niin pitänee ensin kääntyä sen asian puoleen:
Olenko tehnyt jotain sellaista,josta en ole ylpeä?Jota pitää piilotella?
Koska rehellisiä,totuudellisia asioita ei tarvi piilotella,eikä niiden edessä tarvi valehdella.
Mukaan tulee tietenkin moraaliset kysymykset,mikä kenellekkin on se totuus,totuudellisuus.
Joku ei piittaa kertomatta jättämisistä mitään,vaikka niin onkin peittänyt ja salannut jotain asia,joka ei ehkä kstä päivän valoa.Joku kestää senkin,että muunnellaan totuutta,sievistellään.Lohdutellaan jopa sitä,jolle valehdellaan.
Kyllä ihminen on kiero!!
En tajua millaisessa korkkiruuvissa näiden ihmisten omattunnot on valettu.
Milloin ihmiset ymmärtävät sen,että valheet ovat sama asia,kuin heittäisit tervaa toisen päälle.Se tukahduttaa,ja laittaa tekemään oikaisuliikkeitä,jotka useimmiten tuottavat vain lisää oikaisuliikkeitä (valheita) ja lopulta sen tervaisen päälle vain kaatuu höyhenet,ja kaikki näkevät nämä valheet,oikein huutomerkkien kera.
Milloin ihmiset ymmärtävät,että valheet tuhoavat. Ne nakertavat allamme laituria,josta viimein irtoaa pala,jonka päällä kellumme -yksin.Ja lopulta uppoaa sen palan mukana,koska totuus kantaa ja pysyy veden päällä,mutta valheet uppoaa,ja painuvat syvyyksiin.
Milloin ihmiset uskovat,että ajatuksilla on suuri voima? Kun ajattelet valheellisesti,muunnat koko todellisuutesi suureksi näytelmäksi,josta hukkaat pian vuorosanavihkosi,unohdat repliikkisi,saat pahaa oloa sekä itsellesi että läheisille.
MILLOIN???????
Koska rehellisenä on helppo olla,lopulta.On helppoa,kun ei tarvii sanoa muuta kuin...totuus :) Ei tarvi sanoa pahasti kenellekkään,vaikka sanoisi huonon asian hänestä,sillä se joka totuudesta loukkaantuu,loukkaantuu siitä pahuudesta sisällään,johon se totuus osui...
Mutta jatkan paasaamista joskus kenties.
Loppuun vain syvä ihmetys,ja kysymys,miksi?
Miksi tästäkin asiasta on ihmiskunnan pitänyt tehdä tällainen kauniin asian irvikuva?
Onko ihan pakko tahallaan elää,ja toimillaan alleviivata,että aikamme paratiisissa oli ja se meni!?
"Truth will set you free,but first it will make you miserable"
.With all my Love and Compassion.
Minä olen rehellisyyden puolestapuhuja,päästä varpaisiin.En näe mitään syytä valehdella! Jos jokin asia on liian vaikea,hankala,nolo tai mitä ikinä onkaan,toiselle rehellisesti kerrottavaksi,niin pitänee ensin kääntyä sen asian puoleen:
Olenko tehnyt jotain sellaista,josta en ole ylpeä?Jota pitää piilotella?
Koska rehellisiä,totuudellisia asioita ei tarvi piilotella,eikä niiden edessä tarvi valehdella.
Mukaan tulee tietenkin moraaliset kysymykset,mikä kenellekkin on se totuus,totuudellisuus.
Joku ei piittaa kertomatta jättämisistä mitään,vaikka niin onkin peittänyt ja salannut jotain asia,joka ei ehkä kstä päivän valoa.Joku kestää senkin,että muunnellaan totuutta,sievistellään.Lohdutellaan jopa sitä,jolle valehdellaan.
Kyllä ihminen on kiero!!
En tajua millaisessa korkkiruuvissa näiden ihmisten omattunnot on valettu.
Milloin ihmiset ymmärtävät sen,että valheet ovat sama asia,kuin heittäisit tervaa toisen päälle.Se tukahduttaa,ja laittaa tekemään oikaisuliikkeitä,jotka useimmiten tuottavat vain lisää oikaisuliikkeitä (valheita) ja lopulta sen tervaisen päälle vain kaatuu höyhenet,ja kaikki näkevät nämä valheet,oikein huutomerkkien kera.
Milloin ihmiset ymmärtävät,että valheet tuhoavat. Ne nakertavat allamme laituria,josta viimein irtoaa pala,jonka päällä kellumme -yksin.Ja lopulta uppoaa sen palan mukana,koska totuus kantaa ja pysyy veden päällä,mutta valheet uppoaa,ja painuvat syvyyksiin.
Milloin ihmiset uskovat,että ajatuksilla on suuri voima? Kun ajattelet valheellisesti,muunnat koko todellisuutesi suureksi näytelmäksi,josta hukkaat pian vuorosanavihkosi,unohdat repliikkisi,saat pahaa oloa sekä itsellesi että läheisille.
MILLOIN???????
Koska rehellisenä on helppo olla,lopulta.On helppoa,kun ei tarvii sanoa muuta kuin...totuus :) Ei tarvi sanoa pahasti kenellekkään,vaikka sanoisi huonon asian hänestä,sillä se joka totuudesta loukkaantuu,loukkaantuu siitä pahuudesta sisällään,johon se totuus osui...
Mutta jatkan paasaamista joskus kenties.
Loppuun vain syvä ihmetys,ja kysymys,miksi?
Miksi tästäkin asiasta on ihmiskunnan pitänyt tehdä tällainen kauniin asian irvikuva?
Onko ihan pakko tahallaan elää,ja toimillaan alleviivata,että aikamme paratiisissa oli ja se meni!?
"Truth will set you free,but first it will make you miserable"
John 8:32
Then you will know the truth, and the truth will set you free.”
.With all my Love and Compassion.
torstaina, helmikuuta 24
Kun Aikamme loppuu
Suruviesti tavoitti minutkin.Lähellämme ollut ihminen oli poissa.Jotenkin kaikki katkesi,kuin filminauha jäisi kelaan pyörimään,eikä sen päätä enää koskaan liitettäisi toiseen kelaan.Siinä se räpsyttää,loppupää,ja sinä joka sitä katsot,kysyt,mitä tapahtui,miksi se filmi katkesi kesken kaiken!!??
Kysymykset jää vaille vastaajaa,joka olisi ainoa kuka niihin osaa vastata.Mitä tapahtui?
Jäljelle jääneiden tuska siitäkin,että jäi kysymyksiä vastaamatta,osasiko kukaan edes odottaa?
Perheen tuska ja ikävä,kun leikki loppuu,ennen kuin se oli kunnolla edes alkanut.
Minä yritän tavoittaa häntä,mutta hän on vielä liian sekaisin.Lähtö oli vaikea.Haluaisin lohduttaa vanhempia,jotka esikoistaan surevat,mutta laiha on lohtu,että henkimaailmassa he kaikki kohtaavat jälleen -ja aiemminkin,jos saavat yhteyden pelaamaan.Mutta eihän se ole sama! Fyysisestä maailmasta katoaa iso pala,kuin raaja vietäisi sinulta.Ontuen menee elämä eteenpäin,kunnes kehosi kasvattaa siihen uuden raajan,josta ei koskaan tule niin vahvaa kuin alkuperäinen,mutta sillä pääsee eteenpäin,ja totut elämään raajarikkona.
Samaan aikaan sinulta "halvaantuu" osa sydäntä,ja sydämen hermoituksista johtuen voit saada fyysisiä oireita surustasi.
Minä mietin,miten voin olla avuksi,kuinka tukea?
Kun Aikamme loppuu täällä maan päällä,mitä me jääneet teemme?
Seisomme kuilun partaalla,ja jotkut meistä miettii,miten hyvä olisi mennä itsekkin perässä.
Minun viestini kuitenkin on: älkää surko,älkää menettäkö toivoa.Koska niin kauan on toivoa,kuin on elämää,ja rakkaat -elämää on jopa "kuoleman" jälkeen,sillä kuolemaa ei ole,on vain verho jonka taakse siirrymme,kun jätämme maallisen kehomme.
IKÄVÄ on musertava,ja se täyttää joka solumme,kun sen aika on.
Kun sen aika alkaa loppua,löydämme taas takaisin elämään.
Tähän,jota meidän kuluu jatkaa jokaisen henkilökohtaisesti,vaikka rakkaamme on toisessa ulottuvuudessa.
Sitten kun sen aika on.
Ja kaikelle on...Aikansa.
Hurjan paljon lämmintä lohdutusta perheelle,jota kohtasi suuri suru!
:`(
.With all my Love and Compassion.
Kysymykset jää vaille vastaajaa,joka olisi ainoa kuka niihin osaa vastata.Mitä tapahtui?
Jäljelle jääneiden tuska siitäkin,että jäi kysymyksiä vastaamatta,osasiko kukaan edes odottaa?
Perheen tuska ja ikävä,kun leikki loppuu,ennen kuin se oli kunnolla edes alkanut.
Minä yritän tavoittaa häntä,mutta hän on vielä liian sekaisin.Lähtö oli vaikea.Haluaisin lohduttaa vanhempia,jotka esikoistaan surevat,mutta laiha on lohtu,että henkimaailmassa he kaikki kohtaavat jälleen -ja aiemminkin,jos saavat yhteyden pelaamaan.Mutta eihän se ole sama! Fyysisestä maailmasta katoaa iso pala,kuin raaja vietäisi sinulta.Ontuen menee elämä eteenpäin,kunnes kehosi kasvattaa siihen uuden raajan,josta ei koskaan tule niin vahvaa kuin alkuperäinen,mutta sillä pääsee eteenpäin,ja totut elämään raajarikkona.
Samaan aikaan sinulta "halvaantuu" osa sydäntä,ja sydämen hermoituksista johtuen voit saada fyysisiä oireita surustasi.
Minä mietin,miten voin olla avuksi,kuinka tukea?
Kun Aikamme loppuu täällä maan päällä,mitä me jääneet teemme?
Seisomme kuilun partaalla,ja jotkut meistä miettii,miten hyvä olisi mennä itsekkin perässä.
Minun viestini kuitenkin on: älkää surko,älkää menettäkö toivoa.Koska niin kauan on toivoa,kuin on elämää,ja rakkaat -elämää on jopa "kuoleman" jälkeen,sillä kuolemaa ei ole,on vain verho jonka taakse siirrymme,kun jätämme maallisen kehomme.
IKÄVÄ on musertava,ja se täyttää joka solumme,kun sen aika on.
Kun sen aika alkaa loppua,löydämme taas takaisin elämään.
Tähän,jota meidän kuluu jatkaa jokaisen henkilökohtaisesti,vaikka rakkaamme on toisessa ulottuvuudessa.
Sitten kun sen aika on.
Ja kaikelle on...Aikansa.
Hurjan paljon lämmintä lohdutusta perheelle,jota kohtasi suuri suru!
:`(
.With all my Love and Compassion.
sunnuntaina, helmikuuta 20
Valmis!
Nyt on suoritettu taso 1 reflexologiasta,ja olen entistä enemmän onnessani tästä "löydästä" auttaa erilailla ihmisiä :) Miten sen voisikaan kertoa,kuten sen tunnen.
Omia perheenjäseniä saanut jo hoitaa,ja seuraavaksi teen 10 kirjattua opiskeluhoitoa.
Mutta...
pääasia mistä halusin nyt alkaa kirjoittaa,on tämä:
" Kun itse antaa,niin itse myös saa"
Eilen tulin opiskelupäivän jälkeen kotiin...meillä oli koko viikon esiintynyt vatsaoireisia ja jopa oksentelua,joten olin kieli keskellä suuta sen suhteen,miten käy minulle...Perjantaina jo alkoi vähän kiristää lihaksia ja päätä särkeä,vetelin tuolta kaapista varmaan Kylmänroppia ja sitten Kolotustippoja (Frantsilan) Aika masentava maisema oli jo perjantaina,ja lauantaina sain viestiä koulupäivänä,että lisää "uhreja" kotona.No minä tunsin itsessäni sen,ettei kaikki ole ihan hyvin,vähän mahassa kiersi ja kevyttä etomista tuntui,mutta työnsin ne taka-alalle,ja sanoin uudelleen ja uudelleen,että kiitos ei,en halua sairautta,en OTA sairautta nyt vastaan.Taisin FBiin kirjoittaakin,että lauantai-iltana pystyn vasta sairastua,mikäli ihan pakko :D
No lauantaina pääsin siis kurssin jälkeen kotiin,iloisena todistus kourassa.Ei kovin kauaa tarvinnut kotona olla,kun tosiaan sellaienn hyytävämpi kylmyys ja kipu lihaksiin alkoi ottaa alaa.Ystävältä tuli avunpyyntö lapselleen,joka oli todella kriittinen,joten vaikka ajattelin että hoidan poikaa myöhemmin kun ilta rauhoittuu,päätin kuitenkin lähteä heti hommiin,koska en luottanut siihenkään,että olisin kunnossa enää siihen aikaan.
Kaukoparannuksen jälkeen, jonka aikana lapsen raaja joka tarvi hoitoa,ilmestyi eteeni,ja hoisin sitä kahdella kädellä,ja keltaisella valolla,sekä äitiinsä sen keltaisen värähtelyn asetin.Parasta toivon ja enkelien hoivaa pyysin.Oma oppaani kävi kuittaamassa hoidon onnistuneen sillä,että itketti minua,se on hänen tapansa tuoda esiin oma läsnäolonsa.
Niinhän siinä kävi,että klo 21,jolloin olin alunperin sopinut hoidon,olin jo itse sohvan oma,kipeä pahoinvoiva ihmismytty.Sen verran tosiaankin kipeä,etten oikein tajunnut edes miestäni jalkopäässä,jolle sopersin jotain,että anna mulle jalkojen kautta energiaa.Mutta en muistanut sitä kumminkaan.
Siinä pökertyneessä tilassa kumminkin aistin.
Minun ympärillä "pörräsi" porukkaa,ikään kuin hoitaen jotain osia minusta.Viuhe kävi siinä ympärilläni,ja jonkin ajan kuluttua mies sitten kysyi,joko pystyn kävelemään yläkertaan nukkumaan.Huomasin jo siinä vaiheessa,että minulla ei ollut enää oksettava olo,mutta muuten olo tosi rähjäinen.Nukuin sängyssä muutaman tunnin,heräsin noin keskiyöllä,ja totesin,että olo on lähes normaali.Tämän turvin jaksoin kuuden jälkeen nousta aamulla kuopuksen kanssa ylös.
Ymmärsin koko tämän kuvion vasta aamulla,kun mieskin nousi,ja muistutti mitä oli tehnyt!!!
Illan kaukohoidon tuloksista ei ole tietoa,mutta sydämestäni toivon että tilanne lähtee rauhoittumaan siellä,ja paraneminen alkaa.
Mutta todellakin,minä annoin,ja sain jo siinä hoidon aikana itsekin paljon hyvää energiaa,ja myöhemmin itsekkin sain hoitoa,josta mieskin hyötyi rauhallisella ololla!
Olisi hyvä,kun voisimme luopua itsekkäästä ajattelusta sen suhteen,mitä itse saamme,jos nyt autamme toista????
Mitä itse saamme,jos nyt annamme hyvyyttämme toisen tarpeisiin????
Niimpä.Siinäpä mietittävää itse kullekkin :)
Ihanaa Alkavaa viikkoa kaikille,ja Rauha sydämiinne!
Luottakaa,että elämä kantaa!
.With all my Love and Compassion.
Omia perheenjäseniä saanut jo hoitaa,ja seuraavaksi teen 10 kirjattua opiskeluhoitoa.
Mutta...
pääasia mistä halusin nyt alkaa kirjoittaa,on tämä:
" Kun itse antaa,niin itse myös saa"
Eilen tulin opiskelupäivän jälkeen kotiin...meillä oli koko viikon esiintynyt vatsaoireisia ja jopa oksentelua,joten olin kieli keskellä suuta sen suhteen,miten käy minulle...Perjantaina jo alkoi vähän kiristää lihaksia ja päätä särkeä,vetelin tuolta kaapista varmaan Kylmänroppia ja sitten Kolotustippoja (Frantsilan) Aika masentava maisema oli jo perjantaina,ja lauantaina sain viestiä koulupäivänä,että lisää "uhreja" kotona.No minä tunsin itsessäni sen,ettei kaikki ole ihan hyvin,vähän mahassa kiersi ja kevyttä etomista tuntui,mutta työnsin ne taka-alalle,ja sanoin uudelleen ja uudelleen,että kiitos ei,en halua sairautta,en OTA sairautta nyt vastaan.Taisin FBiin kirjoittaakin,että lauantai-iltana pystyn vasta sairastua,mikäli ihan pakko :D
No lauantaina pääsin siis kurssin jälkeen kotiin,iloisena todistus kourassa.Ei kovin kauaa tarvinnut kotona olla,kun tosiaan sellaienn hyytävämpi kylmyys ja kipu lihaksiin alkoi ottaa alaa.Ystävältä tuli avunpyyntö lapselleen,joka oli todella kriittinen,joten vaikka ajattelin että hoidan poikaa myöhemmin kun ilta rauhoittuu,päätin kuitenkin lähteä heti hommiin,koska en luottanut siihenkään,että olisin kunnossa enää siihen aikaan.
Kaukoparannuksen jälkeen, jonka aikana lapsen raaja joka tarvi hoitoa,ilmestyi eteeni,ja hoisin sitä kahdella kädellä,ja keltaisella valolla,sekä äitiinsä sen keltaisen värähtelyn asetin.Parasta toivon ja enkelien hoivaa pyysin.Oma oppaani kävi kuittaamassa hoidon onnistuneen sillä,että itketti minua,se on hänen tapansa tuoda esiin oma läsnäolonsa.
Niinhän siinä kävi,että klo 21,jolloin olin alunperin sopinut hoidon,olin jo itse sohvan oma,kipeä pahoinvoiva ihmismytty.Sen verran tosiaankin kipeä,etten oikein tajunnut edes miestäni jalkopäässä,jolle sopersin jotain,että anna mulle jalkojen kautta energiaa.Mutta en muistanut sitä kumminkaan.
Siinä pökertyneessä tilassa kumminkin aistin.
Minun ympärillä "pörräsi" porukkaa,ikään kuin hoitaen jotain osia minusta.Viuhe kävi siinä ympärilläni,ja jonkin ajan kuluttua mies sitten kysyi,joko pystyn kävelemään yläkertaan nukkumaan.Huomasin jo siinä vaiheessa,että minulla ei ollut enää oksettava olo,mutta muuten olo tosi rähjäinen.Nukuin sängyssä muutaman tunnin,heräsin noin keskiyöllä,ja totesin,että olo on lähes normaali.Tämän turvin jaksoin kuuden jälkeen nousta aamulla kuopuksen kanssa ylös.
Ymmärsin koko tämän kuvion vasta aamulla,kun mieskin nousi,ja muistutti mitä oli tehnyt!!!
Illan kaukohoidon tuloksista ei ole tietoa,mutta sydämestäni toivon että tilanne lähtee rauhoittumaan siellä,ja paraneminen alkaa.
Mutta todellakin,minä annoin,ja sain jo siinä hoidon aikana itsekin paljon hyvää energiaa,ja myöhemmin itsekkin sain hoitoa,josta mieskin hyötyi rauhallisella ololla!
Olisi hyvä,kun voisimme luopua itsekkäästä ajattelusta sen suhteen,mitä itse saamme,jos nyt autamme toista????
Mitä itse saamme,jos nyt annamme hyvyyttämme toisen tarpeisiin????
Niimpä.Siinäpä mietittävää itse kullekkin :)
Ihanaa Alkavaa viikkoa kaikille,ja Rauha sydämiinne!
Luottakaa,että elämä kantaa!
.With all my Love and Compassion.
keskiviikkona, helmikuuta 16
Keskellä viikkoa!
Heipparallaa!!!
Toinen päivä opintoja takana,ja mieli on innostunut :) mutta väsynyt.Kunnon informaatioähky.
Tunne kumminkin,että ollaan ihan oikealla linjalla,ja tällainen hoitomuoto myös sopii todella hyvin ajatusmaailmaani ja siihen,miten ylipäänsä haluan hoitaa ihmisiä; lempeästi,luonnonmukaisesti,yksilöllisesti,mutta jättäen kuitenkin lopulta suuret tapahtumat "herran haltuun".
Reflexologiakin kun on vain "sysäyksen antamista",muistuttamista keholle,miten parannetaan itseämme.Olen todella viehättynyt tähän hoitomuotoon!!
Okei,myönnän,tämä on hiukan opiskelukohmeesta kärsiville aivoille haasteellista,tuntuu,että omaksua kaikenlaisten luiden ja lihasten sijainteja ja nimiä,on hankalaa.Mutta ei,eihän se ole!Aikaahan siihen tietenkin menee,varmaan enemmän kuin nuorena,mutta tottakai opin,ja tulen nauttimaan tästäkin hoitomuodosta paljon!
Mukava fyysinen väsymys tulee tässä ohessa.Toisaalta nytkin päätä kivistää,ja tiedän että illalla on pakko hoitaa itseäänkin,niin ilo tuosta opiskelusta ja siitä tulevasta tyydytyksestä,huitaisee tämän pois altaan.
Täällä odottaa nytkin kaksi jalkaparia minun "koekopelointia",joten jätän tämän tervehdyksen nyt näin pieneksi.
Kuulin että maanantainen "hoitopiiri" energia oli tavoittanut ainakin osan hoidettavista,josta todella +++ olotila =D Piiri oli onnistunut muutenkin kaikkineen,ja sain taas upean kontaktin "matkallani". On upeaa,että henkimaailmasta tullaan vahvistamaan tietämme,taikka ohjaamaan,jos vain olemme valmiita kuuntelemaan,ja KUULEMAAN! Tässäkin kohtaa kui vain olemalla rehellinen ja avoimin mielin ja sydämin,voit saada siitä irti kaiken.Haluaisin ensimäiseksi opettaa kaikille; ei ole mitään pelättävää,älä elämääsi pelkää!
Kaikille rakkaille ystäville,tuttaville,ja IHAN JOKAISELLE lukijalle pyydän tänään johdatusta,varjelusta ja kantamista huolienne,sairauksienne kanssa.
Rakkaus olkoon kanssanne,ja siihen turvatkaa.
Niin minäkin teen.
.With all my Love and Compassion.
Toinen päivä opintoja takana,ja mieli on innostunut :) mutta väsynyt.Kunnon informaatioähky.
Tunne kumminkin,että ollaan ihan oikealla linjalla,ja tällainen hoitomuoto myös sopii todella hyvin ajatusmaailmaani ja siihen,miten ylipäänsä haluan hoitaa ihmisiä; lempeästi,luonnonmukaisesti,yksilöllisesti,mutta jättäen kuitenkin lopulta suuret tapahtumat "herran haltuun".
Reflexologiakin kun on vain "sysäyksen antamista",muistuttamista keholle,miten parannetaan itseämme.Olen todella viehättynyt tähän hoitomuotoon!!
Okei,myönnän,tämä on hiukan opiskelukohmeesta kärsiville aivoille haasteellista,tuntuu,että omaksua kaikenlaisten luiden ja lihasten sijainteja ja nimiä,on hankalaa.Mutta ei,eihän se ole!Aikaahan siihen tietenkin menee,varmaan enemmän kuin nuorena,mutta tottakai opin,ja tulen nauttimaan tästäkin hoitomuodosta paljon!
Mukava fyysinen väsymys tulee tässä ohessa.Toisaalta nytkin päätä kivistää,ja tiedän että illalla on pakko hoitaa itseäänkin,niin ilo tuosta opiskelusta ja siitä tulevasta tyydytyksestä,huitaisee tämän pois altaan.
Täällä odottaa nytkin kaksi jalkaparia minun "koekopelointia",joten jätän tämän tervehdyksen nyt näin pieneksi.
Kuulin että maanantainen "hoitopiiri" energia oli tavoittanut ainakin osan hoidettavista,josta todella +++ olotila =D Piiri oli onnistunut muutenkin kaikkineen,ja sain taas upean kontaktin "matkallani". On upeaa,että henkimaailmasta tullaan vahvistamaan tietämme,taikka ohjaamaan,jos vain olemme valmiita kuuntelemaan,ja KUULEMAAN! Tässäkin kohtaa kui vain olemalla rehellinen ja avoimin mielin ja sydämin,voit saada siitä irti kaiken.Haluaisin ensimäiseksi opettaa kaikille; ei ole mitään pelättävää,älä elämääsi pelkää!
Kaikille rakkaille ystäville,tuttaville,ja IHAN JOKAISELLE lukijalle pyydän tänään johdatusta,varjelusta ja kantamista huolienne,sairauksienne kanssa.
Rakkaus olkoon kanssanne,ja siihen turvatkaa.
Niin minäkin teen.
.With all my Love and Compassion.
maanantaina, helmikuuta 14
Hyvää alkavaa viikkoa!!!!
Toivotan myös hyvää ystävänpäivää kaikille,vaikka tunnustaudun itse vähän vastarannan kiiskiksi tällaisten "juhlapäivien" suhteen.
Mitä vanhemmaksi tulen,sitä kriittisemmin suhtaudun kaikkiin "kalenterijuhlapäiviin".
Tästä Ystävänpäivästäkin tulee lopulta hiukan paha mieli: eikö Sinun ystäväsi,ole Sinun ystäviäsi,joka päivä?
Miksi on tällainen "pakkomuistamispäivä" ystäville,jotka ovat elämäsi viitoittajia jokainen ,omalla tavallaan?
Kun ollaan esimerkiksi Facebookissa,ja näet siellä ystäväkaartisi,etkö vai ajattelekin lämpimästi heistä,joka päivä,koska he ovat ystäviäsi?Ja odottamattomalla hetkellä jostakusta heistä,voi olla sinulle suurta apua ja iloa- ja päinvastoin.
Jokainen päivä on ystävienpäivä,jokainen päivä on rakkauden päivä,jokainen päivä on kuin pieni elämä, sen alku ja sen loppu,ja jokaisen päivän kehitys siihen hetkeen,kunnes ummistat silmäsi,ja kuittaat päivän päättyneeksi.
Minä en aio lähettää ainuttakaan ystävänpäivätervehdystä,sillä uskon,että ne ihmiset,jotka pitävät minua Ystävänään,tietävät sen omalla kokemuksellaan,miten minä olen ystävä.
Olen heidän käytettävissään joka päivä!
Jos joku kaipaa fyysistä läsnäoloani,järjestän sen esitilassa,sillä tarve on merkki,se on viesti sielultasi,kun kaipaat jotakuta,sitä tarvit häntä!Joku osa sinussa ja elämässä ja eteenpäin menossa,tarvii juuri sen "komponentin",juuri sillä hetkellä!Eikä viikon,kuukauden...päästä.
Jotta voisin tuntea hyvän olon siitä,että yritän olla ystävä,aina,pidän sitä tärkeänä,että otan sen tarpeen huomioon.Koska se on kunnia!
***************
Viikonloppuna rentouduin,työn merkeissä :)
Oli suunnittelua toteutuksista,sekä ihan hoitotyötä.Sain sävähdyttävän hoitopyynnön läheltä.Samalla kun se surustutti,se myös ilahdutti,että voin olla se Luotettavana taho,jolta apua pyytää.Kiitos siis siitä!Toivon että lähettämäni apu tuntuisi ajan kanssa enemmänkin.
Tänään alkanut vesitankkaus taas,illalla piiriin.
HUOMENNA alkaa opiskelu!
Ystävän kanssa tänään puhuttiin puhelimessa,miten sopivasti ja "aikataulussa" kaikki tapahtuu.
on hienoa muuten huomata,mikä synkronointi on elämässä,kun ei vaan hätäile.Seuraa oikeaa polkua jota viitoitetaan eteen,tutkii rehellisesti sisintään -jonka tiedän vaikeaksi mutta ah,niin antoisaksi - ..ja tästä kipeän raastavan rehellisestä itsetutkiskelusta voisin kirjoittaa paljonkin,ja varmaan kirjoitankin tässä joku kerta.Se on NIIN tärkeää!!!!
Luottaa siihen,että tietyt ongelmat on annettu sinulle vain voitettaviksi,ja voimaa niistä selviämiseen saa vaikkapa omalta suojelusenkeliltään....
Minun kanssa voi käydä tästä vaikka kirjeenvaihtoa,siksi olen täällä,kaikkia varten :)
Nostin teille juuri Enkelin Siiven Kosketus- viestikortin,jonka sanoma oli tämä:
Elämänkerta
Arkkienkeli Jeremielin viesti:
Löydä elämääsi sisältyvät siunaukset.
"Ymmärtääksesi nykyiseen elämäntilanteeseesi liittyvän siunauksen,tarkastele omaa elämänkertaasi tiedostaaksesi,millaisten valintojen kautta olet tullut tähän hetkeen.Pyynnöstäsi autan sinua hahmottamaan kriittiset vaiheet elämäsi varrelta,autan sinua huomaamaan,miten ne ovat vaikuttaneet elämääsi,jotta voit tehdä uudenlaisia valintoja - jotka tuovat elämääsi rakkauden sen kaikille osa-alueille."
referoiden lähteestä Riitta-Marja Gauffin.: Enkelin Siiven kosketus-Elämää enkeleiden kanssa (kirja+ kortit)
Tämä kortti kosketti myös omaa elämääni,tietenkin,pyysinhän että tämä nouseva kortti tulee olemaan sanoma KAIKILLE blogin lukijoille,joka minäkin olen :)
Näillä sanoilla toivotan siis kaikkea hyvää ja kaunista tähän päivään- pitäkää sydämenne auki ystäville,rakkaille,lähimmäisille,mutta ennen kaikkea itsellenne!!
.With all my Love and Compassion.
Mitä vanhemmaksi tulen,sitä kriittisemmin suhtaudun kaikkiin "kalenterijuhlapäiviin".
Tästä Ystävänpäivästäkin tulee lopulta hiukan paha mieli: eikö Sinun ystäväsi,ole Sinun ystäviäsi,joka päivä?
Miksi on tällainen "pakkomuistamispäivä" ystäville,jotka ovat elämäsi viitoittajia jokainen ,omalla tavallaan?
Kun ollaan esimerkiksi Facebookissa,ja näet siellä ystäväkaartisi,etkö vai ajattelekin lämpimästi heistä,joka päivä,koska he ovat ystäviäsi?Ja odottamattomalla hetkellä jostakusta heistä,voi olla sinulle suurta apua ja iloa- ja päinvastoin.
Jokainen päivä on ystävienpäivä,jokainen päivä on rakkauden päivä,jokainen päivä on kuin pieni elämä, sen alku ja sen loppu,ja jokaisen päivän kehitys siihen hetkeen,kunnes ummistat silmäsi,ja kuittaat päivän päättyneeksi.
Minä en aio lähettää ainuttakaan ystävänpäivätervehdystä,sillä uskon,että ne ihmiset,jotka pitävät minua Ystävänään,tietävät sen omalla kokemuksellaan,miten minä olen ystävä.
Olen heidän käytettävissään joka päivä!
Jos joku kaipaa fyysistä läsnäoloani,järjestän sen esitilassa,sillä tarve on merkki,se on viesti sielultasi,kun kaipaat jotakuta,sitä tarvit häntä!Joku osa sinussa ja elämässä ja eteenpäin menossa,tarvii juuri sen "komponentin",juuri sillä hetkellä!Eikä viikon,kuukauden...päästä.
Jotta voisin tuntea hyvän olon siitä,että yritän olla ystävä,aina,pidän sitä tärkeänä,että otan sen tarpeen huomioon.Koska se on kunnia!
***************
Viikonloppuna rentouduin,työn merkeissä :)
Oli suunnittelua toteutuksista,sekä ihan hoitotyötä.Sain sävähdyttävän hoitopyynnön läheltä.Samalla kun se surustutti,se myös ilahdutti,että voin olla se Luotettavana taho,jolta apua pyytää.Kiitos siis siitä!Toivon että lähettämäni apu tuntuisi ajan kanssa enemmänkin.
Tänään alkanut vesitankkaus taas,illalla piiriin.
HUOMENNA alkaa opiskelu!
Ystävän kanssa tänään puhuttiin puhelimessa,miten sopivasti ja "aikataulussa" kaikki tapahtuu.
on hienoa muuten huomata,mikä synkronointi on elämässä,kun ei vaan hätäile.Seuraa oikeaa polkua jota viitoitetaan eteen,tutkii rehellisesti sisintään -jonka tiedän vaikeaksi mutta ah,niin antoisaksi - ..ja tästä kipeän raastavan rehellisestä itsetutkiskelusta voisin kirjoittaa paljonkin,ja varmaan kirjoitankin tässä joku kerta.Se on NIIN tärkeää!!!!
Luottaa siihen,että tietyt ongelmat on annettu sinulle vain voitettaviksi,ja voimaa niistä selviämiseen saa vaikkapa omalta suojelusenkeliltään....
Minun kanssa voi käydä tästä vaikka kirjeenvaihtoa,siksi olen täällä,kaikkia varten :)
Nostin teille juuri Enkelin Siiven Kosketus- viestikortin,jonka sanoma oli tämä:
Elämänkerta
Arkkienkeli Jeremielin viesti:
Löydä elämääsi sisältyvät siunaukset.
"Ymmärtääksesi nykyiseen elämäntilanteeseesi liittyvän siunauksen,tarkastele omaa elämänkertaasi tiedostaaksesi,millaisten valintojen kautta olet tullut tähän hetkeen.Pyynnöstäsi autan sinua hahmottamaan kriittiset vaiheet elämäsi varrelta,autan sinua huomaamaan,miten ne ovat vaikuttaneet elämääsi,jotta voit tehdä uudenlaisia valintoja - jotka tuovat elämääsi rakkauden sen kaikille osa-alueille."
referoiden lähteestä Riitta-Marja Gauffin.: Enkelin Siiven kosketus-Elämää enkeleiden kanssa (kirja+ kortit)
Tämä kortti kosketti myös omaa elämääni,tietenkin,pyysinhän että tämä nouseva kortti tulee olemaan sanoma KAIKILLE blogin lukijoille,joka minäkin olen :)
Näillä sanoilla toivotan siis kaikkea hyvää ja kaunista tähän päivään- pitäkää sydämenne auki ystäville,rakkaille,lähimmäisille,mutta ennen kaikkea itsellenne!!
.With all my Love and Compassion.
perjantaina, helmikuuta 11
Healing
eli henkiparannus.
Yhteys henkimaailmaan parantajiin,joiden avulla pyydetään energiaa joko lähi- taikka kaukoparannuksena potilaalle.
Tämä healing on ollut minulle sellainen asia,joka on ollut opiskelun alla.Käsillä parantamista olen kyllä harjoittanut jo silloin,kun esikoiseni on ollut pieni.Aivan luonnollisena sitä pitänyt,että kipeää paikkaa hellitään käden kosketuksella,eikä aina edes kosketuksella,vaan pitämällä kättä kipeän paikan yllä/lähellä.Tämä on ollut kuitenkin suurimmaksi osin magneettiparantamista, joka syntyy automaattisesti esim äidin ja lapsen läheisyydestä.
Tätä ei pidä nyt sekoittaa esim magneetti terapiaan,jossa magneetit asetellaan eripuolille kehoa sopiviin paikkoihin,vaan tällä magneettiparantamisella kuvataan sitä,että annat parantavaa voimaa omasta kehostasi.Sinun pitää itsesi olla terve,jottet kuluta itseäsi loppuun.
Henkiparannus sen sijaan,tuo sinulle itsellesikin energiaa,kun välität sitä kauttasi tarvitseville.
Koin tässä hiljattain jännän tapahtuman,jota en ole vielä kysellyt tuolta osaavammilta,mitä mahtaa tarkoittaa.
Lähetin kaukoparannusta ystävälleni.Käteni lepäsi sylissäni,mutta visioin ne siihen paikkaan kuitenkin (oma tyylini) jossa hän kertoi olevan kipua.Kaikki sujui normaalisti,tunsin kihelmöinnin käsissäni,ja energian kulkeminen "lävitseni" aiheutti sen,että sain vähän "puhallella",eli huokailla,puuskahtaa välillä jne.Tunne on voimakas kun energia liikkuu,ja samalla itseäkin puhdistava jollain lailla,ja onnellinen,mikä onkin homman kaikista ihanin tunne.Hyvä tunne siitä,että toivoo voivansa auttaa.
No,tähän sessioon palatakseni,ilmassa ikään kuin kuului pamaus,sellainen "sähköinen" risahdus,ja käteni lennähti sylistä ilmaan,säpsähdin koko ihminen siinä istuessani,ja yhteys aivan kuin katkesi.Jatkoin kumminkin hetken käsiäni hierottua,ja energia kulkikin taas,ja kohta sitten hoito loppuikin,kun energian virtaus käsien kautta loppui.
Kerroin hoidettavallekkin tämän,ja tätä mietittiin,mitä voisi olla.
***************************
Ensi viikolla pitäisi alkaa taas yksi uusi luku tässä omalla "uralla"; aloitan reflexologin opinnot!
Olen tästä toodella innoissani ja odotan opintojen alkua,ja sitä että siitä pääsee jatkamaankin sopivan reippaassa vauhdissa.Olen oikeasti tästä käänteestä nyt mielissäni,sillä heti vuoden alussahan tuli takaisku,kun yksi kurssi,jolle olisin halunnut mennä,ja jonka koin olevan tärkeä,ei toteutunutkaan.
Ei jäänyt kumminkaan levoton olo,vaikka surustuttikin,tunsin että joku tässä tilanteessa kumminkin kantaa,ja kun minulle sanottiin,että kumminkin pääsen hankkimaan opintoja...No nyt ollaan siinä kohtaa,eikä mennyt edes kauaa!
Lopulta tämä tuleva koulutus hyödyttää minun työasioita paljon enemmän,joten luonnollisestikkin olen todella onnellinen.
"Aikatauluni" pitää !!!!!
Harmillista tietenkin,että Toivon Tähti ei voi olla lopulta yritysnimi,koska se on jo rekisteröity muualle,mutta tällä(kin) nimellä on merkitys minulle,kuten oikeastaan kaikilla nimillä ja kuvioilla,ja tarinoilla,on merkitys.
Nyt toivottelen leppoisaa viikonloppua kaikille,
rauhoittumista,ja itsensä kuuntelemista
.With all my Love and Compassion.
Yhteys henkimaailmaan parantajiin,joiden avulla pyydetään energiaa joko lähi- taikka kaukoparannuksena potilaalle.
Tämä healing on ollut minulle sellainen asia,joka on ollut opiskelun alla.Käsillä parantamista olen kyllä harjoittanut jo silloin,kun esikoiseni on ollut pieni.Aivan luonnollisena sitä pitänyt,että kipeää paikkaa hellitään käden kosketuksella,eikä aina edes kosketuksella,vaan pitämällä kättä kipeän paikan yllä/lähellä.Tämä on ollut kuitenkin suurimmaksi osin magneettiparantamista, joka syntyy automaattisesti esim äidin ja lapsen läheisyydestä.
Tätä ei pidä nyt sekoittaa esim magneetti terapiaan,jossa magneetit asetellaan eripuolille kehoa sopiviin paikkoihin,vaan tällä magneettiparantamisella kuvataan sitä,että annat parantavaa voimaa omasta kehostasi.Sinun pitää itsesi olla terve,jottet kuluta itseäsi loppuun.
Henkiparannus sen sijaan,tuo sinulle itsellesikin energiaa,kun välität sitä kauttasi tarvitseville.
Koin tässä hiljattain jännän tapahtuman,jota en ole vielä kysellyt tuolta osaavammilta,mitä mahtaa tarkoittaa.
Lähetin kaukoparannusta ystävälleni.Käteni lepäsi sylissäni,mutta visioin ne siihen paikkaan kuitenkin (oma tyylini) jossa hän kertoi olevan kipua.Kaikki sujui normaalisti,tunsin kihelmöinnin käsissäni,ja energian kulkeminen "lävitseni" aiheutti sen,että sain vähän "puhallella",eli huokailla,puuskahtaa välillä jne.Tunne on voimakas kun energia liikkuu,ja samalla itseäkin puhdistava jollain lailla,ja onnellinen,mikä onkin homman kaikista ihanin tunne.Hyvä tunne siitä,että toivoo voivansa auttaa.
No,tähän sessioon palatakseni,ilmassa ikään kuin kuului pamaus,sellainen "sähköinen" risahdus,ja käteni lennähti sylistä ilmaan,säpsähdin koko ihminen siinä istuessani,ja yhteys aivan kuin katkesi.Jatkoin kumminkin hetken käsiäni hierottua,ja energia kulkikin taas,ja kohta sitten hoito loppuikin,kun energian virtaus käsien kautta loppui.
Kerroin hoidettavallekkin tämän,ja tätä mietittiin,mitä voisi olla.
***************************
Ensi viikolla pitäisi alkaa taas yksi uusi luku tässä omalla "uralla"; aloitan reflexologin opinnot!
Olen tästä toodella innoissani ja odotan opintojen alkua,ja sitä että siitä pääsee jatkamaankin sopivan reippaassa vauhdissa.Olen oikeasti tästä käänteestä nyt mielissäni,sillä heti vuoden alussahan tuli takaisku,kun yksi kurssi,jolle olisin halunnut mennä,ja jonka koin olevan tärkeä,ei toteutunutkaan.
Ei jäänyt kumminkaan levoton olo,vaikka surustuttikin,tunsin että joku tässä tilanteessa kumminkin kantaa,ja kun minulle sanottiin,että kumminkin pääsen hankkimaan opintoja...No nyt ollaan siinä kohtaa,eikä mennyt edes kauaa!
Lopulta tämä tuleva koulutus hyödyttää minun työasioita paljon enemmän,joten luonnollisestikkin olen todella onnellinen.
"Aikatauluni" pitää !!!!!
Harmillista tietenkin,että Toivon Tähti ei voi olla lopulta yritysnimi,koska se on jo rekisteröity muualle,mutta tällä(kin) nimellä on merkitys minulle,kuten oikeastaan kaikilla nimillä ja kuvioilla,ja tarinoilla,on merkitys.
Nyt toivottelen leppoisaa viikonloppua kaikille,
rauhoittumista,ja itsensä kuuntelemista
.With all my Love and Compassion.
sunnuntaina, helmikuuta 6
Kristallilapset
Yömyöhään täällä "askartelen",ja nyt kun kävi niin,että tutkin uutta 2012 konferenssin ohjelmaa,jonne en siis valitettavasti,ilmeisesti, pääse,niin vallankin kristallilapsi-luento olisi ollut nyt ajankohtainen.
Olen toki tiennyt,vallankin poikalapsistani,että he ovat "erilaisia".Luin tuosta muistipätkän Doreen Virtuelta aiheesta,ja myös netissä monessa paikkaa kirjoitetaan aiheesta.MM Pelastavatko kristallilapset maailman? ,ja kysymyksen lukiessani sanoin vain mielessäni,kyllä.Nämä uuden ajan ihmeelliset olennot todella tekevät täällä paljon auttamistyötä,lukekaa itse!
Ja mikä hauskinta, kahdella näistä minun Kristalleista on diagnooseina juuri jutuissa mainitut.Kaksi on vielä niin nuorta,mutta tämä kuopus oli todellinen virtuoosi jo masuaikana...kuten tässä Helena Luukkosen sivuilta löytämästäni suomennoksesta käy ilmi kohtuajasta puhuttaessa,niin hänkin telepaattisesti oli minuun yhteydessä koko raskausajan,noin rv 10 alkaen.JA ilmoitti syntymäpainonsa ja päivänsä,joka kyllä sitten lopulta heitti 1 päivällä.Laskettuun aikaan oli vielä 1,5 viikkoa :) (tätä ennen oli ilmoittanut olevansa jo kyllästynyt tähän masuelämään,kun ihmettelin miksei vauva ollut juuri liikunut)
Tämä on mielenkiintoista!!!!
Ja olen niin onnellinen,niin siunattu,että minulle annettu "vinopino" näitä isosilmäisiä lähettejä,jotka tuntuvat parantavan ihmisiä kosketuksellaan...
No,sainhan illan kyyneleetkin vielä puristettua.
Kiitos siitäkin korkeuksiin.
.With all my Love and Compassion.
Olen toki tiennyt,vallankin poikalapsistani,että he ovat "erilaisia".Luin tuosta muistipätkän Doreen Virtuelta aiheesta,ja myös netissä monessa paikkaa kirjoitetaan aiheesta.MM Pelastavatko kristallilapset maailman? ,ja kysymyksen lukiessani sanoin vain mielessäni,kyllä.Nämä uuden ajan ihmeelliset olennot todella tekevät täällä paljon auttamistyötä,lukekaa itse!
Ja mikä hauskinta, kahdella näistä minun Kristalleista on diagnooseina juuri jutuissa mainitut.Kaksi on vielä niin nuorta,mutta tämä kuopus oli todellinen virtuoosi jo masuaikana...kuten tässä Helena Luukkosen sivuilta löytämästäni suomennoksesta käy ilmi kohtuajasta puhuttaessa,niin hänkin telepaattisesti oli minuun yhteydessä koko raskausajan,noin rv 10 alkaen.JA ilmoitti syntymäpainonsa ja päivänsä,joka kyllä sitten lopulta heitti 1 päivällä.Laskettuun aikaan oli vielä 1,5 viikkoa :) (tätä ennen oli ilmoittanut olevansa jo kyllästynyt tähän masuelämään,kun ihmettelin miksei vauva ollut juuri liikunut)
Tämä on mielenkiintoista!!!!
Ja olen niin onnellinen,niin siunattu,että minulle annettu "vinopino" näitä isosilmäisiä lähettejä,jotka tuntuvat parantavan ihmisiä kosketuksellaan...
No,sainhan illan kyyneleetkin vielä puristettua.
Kiitos siitäkin korkeuksiin.
.With all my Love and Compassion.
lauantaina, helmikuuta 5
Vettä!
Pääsin tässä aloittamaan omaa privaatti-iltaani ihan vastaikään.
Siihen kuuluu ensin sytyttää kynttilät; minulla niitä on useimmin joko vain 1,tai 3.Tästä on tullut vakiintunut tapa,pitää lähellä joko 1 tai 3 kynttilänliekkiä.
Ne kuvaavat sitä asiaa,että on 1 joka on kolme.Jotenkin tämä luku on rauhoittava minulle.
Eri asia sitten jos pääasiana on chakrojen tasapainotus varsinaisessa merkityksessä,siihen tarvitaankin sitten ihan kynttilä"meri" :D
Kirjoitin runoelman tästä myös FB sivulle,enemmänkin voisi kirjoittaa,vallankin silloin kun inspiraationlähteeni tuntuu olevan lähettyvillä,ja antavan kovasti asioita,joihin tarttua.
Näistä kynttilöistä,niiden liekeistä,ja tulesta,tuli tietenkin asiaksi vesi- tuo elämän alkulähde.
Miten paljon vesi liittyy henkisyyteen,siihen kasvuun?
Jo varhain huomasin,kuinka elimistö alkaa janoamaan vettä,kun on ollut tekemisissä korkeimpien taajuuksien kanssa.Yhteydet kuluttavat nestettä paljon,sillä vesi on se elementti,jota "pitkin" värähtelyt kulkevat.
Miettikää kuinka kauaniisti veteen heitetyn kiven aihettamat värähteet kulkevat,pitkänkin matkan,mutta jos alla ei ole vettä,kivi kopsahtaa kuivaan pohjaan.
Nykyään tämä vesitankkaus alkaa jo ennen johonkin henkiseen ryhtymistä,se on ihan itseohjautuva asia.Esim viime maanantaina,kun minulla oli Piiri,aloin jo päivällä juoda vettä hurjasti...jano oli koko ajan,ja mukitolkulla (tosin minulla on kotonakin aiana juomapullo käsillä) meni vettä.Sitten taas muistin,että ai NIIN,Piiri-ilta :) Itse Piirissäkin istuessa kului vettä minulla ja parillani 2 litraa 2 tunnin aikana,ja naapuristakin lainattiin piirin päätteeksi.Mutta elimistö tarvii sen,meillä maallisilla on kova työ antaa kehomme henkimaailman käyttöön,joka on niin paljon kevyemmällä energialla sekä korkeammalla taajudella värähtelyjen suhteen.
Muistakaa siis vesi!
Vesi vanhin voitehista,tietää vanhakansakin.
Vedellä on myös ajatuksia selventävä vaikutus,se on kuin raikas puro,jonka annat lipua sisääsi,ja voit tuntea sen tuomat mineraalit...kuin niistä puron kivistä liuenneet.Hyvää tekevät,tärkeät osat.
Visualisoi veden virtaus kurkustasi alas,ja siitä levittyvät hoitavana kaikille "juurillesi" joilla olet tässä maassa kiinni...käsivarsiin ja siitä aina sormenpäihin saakka,jalkoihin aina varpaisiin saakka,päähän...anna veden levittäytyä suljettujen silmien päälle rauhoittavana elementtinä,viilentäen ja rauhoittaen hermostoa,mieltä.Nauti!
Olen niin kauan juonut vain vettä,että koin kauhean "shokin" kun otin mehua lasiin...olipa pahaa!Olisi tehnyt mieli lapsiltakin "kieltää" koko mehu,mutta tyydyin toteamaan,kuinka paljon parempaa viileä vesi onkaan :)
...ja nyt juon kolmannen ison lasilliseni vettä tämän kirjoitussession aikana, loppuun.
.With all my Love and Compassion.
Siihen kuuluu ensin sytyttää kynttilät; minulla niitä on useimmin joko vain 1,tai 3.Tästä on tullut vakiintunut tapa,pitää lähellä joko 1 tai 3 kynttilänliekkiä.
Ne kuvaavat sitä asiaa,että on 1 joka on kolme.Jotenkin tämä luku on rauhoittava minulle.
Eri asia sitten jos pääasiana on chakrojen tasapainotus varsinaisessa merkityksessä,siihen tarvitaankin sitten ihan kynttilä"meri" :D
Kirjoitin runoelman tästä myös FB sivulle,enemmänkin voisi kirjoittaa,vallankin silloin kun inspiraationlähteeni tuntuu olevan lähettyvillä,ja antavan kovasti asioita,joihin tarttua.
Näistä kynttilöistä,niiden liekeistä,ja tulesta,tuli tietenkin asiaksi vesi- tuo elämän alkulähde.
Miten paljon vesi liittyy henkisyyteen,siihen kasvuun?
Jo varhain huomasin,kuinka elimistö alkaa janoamaan vettä,kun on ollut tekemisissä korkeimpien taajuuksien kanssa.Yhteydet kuluttavat nestettä paljon,sillä vesi on se elementti,jota "pitkin" värähtelyt kulkevat.
Miettikää kuinka kauaniisti veteen heitetyn kiven aihettamat värähteet kulkevat,pitkänkin matkan,mutta jos alla ei ole vettä,kivi kopsahtaa kuivaan pohjaan.
Nykyään tämä vesitankkaus alkaa jo ennen johonkin henkiseen ryhtymistä,se on ihan itseohjautuva asia.Esim viime maanantaina,kun minulla oli Piiri,aloin jo päivällä juoda vettä hurjasti...jano oli koko ajan,ja mukitolkulla (tosin minulla on kotonakin aiana juomapullo käsillä) meni vettä.Sitten taas muistin,että ai NIIN,Piiri-ilta :) Itse Piirissäkin istuessa kului vettä minulla ja parillani 2 litraa 2 tunnin aikana,ja naapuristakin lainattiin piirin päätteeksi.Mutta elimistö tarvii sen,meillä maallisilla on kova työ antaa kehomme henkimaailman käyttöön,joka on niin paljon kevyemmällä energialla sekä korkeammalla taajudella värähtelyjen suhteen.
Muistakaa siis vesi!
Vesi vanhin voitehista,tietää vanhakansakin.
Vedellä on myös ajatuksia selventävä vaikutus,se on kuin raikas puro,jonka annat lipua sisääsi,ja voit tuntea sen tuomat mineraalit...kuin niistä puron kivistä liuenneet.Hyvää tekevät,tärkeät osat.
Visualisoi veden virtaus kurkustasi alas,ja siitä levittyvät hoitavana kaikille "juurillesi" joilla olet tässä maassa kiinni...käsivarsiin ja siitä aina sormenpäihin saakka,jalkoihin aina varpaisiin saakka,päähän...anna veden levittäytyä suljettujen silmien päälle rauhoittavana elementtinä,viilentäen ja rauhoittaen hermostoa,mieltä.Nauti!
Olen niin kauan juonut vain vettä,että koin kauhean "shokin" kun otin mehua lasiin...olipa pahaa!Olisi tehnyt mieli lapsiltakin "kieltää" koko mehu,mutta tyydyin toteamaan,kuinka paljon parempaa viileä vesi onkaan :)
...ja nyt juon kolmannen ison lasilliseni vettä tämän kirjoitussession aikana, loppuun.
.With all my Love and Compassion.
perjantaina, helmikuuta 4
Aura-Soma
Hei vaan kaikille!
Laitoin linkkeihin tällaisen online-reading- linkin Aura-Soma väriterapiaan.
Tuo on englanninkielinen,eli vaatii hiukan paneutumista saada irti kaikki mitä tarkoitetaan.Onneksi sanakirja.org on mm ihan hyvä apuväline.
Itse olin eilen illalla tällaisessa pienimuotoisessa kokoontumisessa,missä hyvin pintapuolisesti käsiteltiin tätä Aura-Somaa.Olen aina tiennyt,että värit vaikuttavat ihmiseen,ja mitä enemmän tukaillut asiaa omalla kohdalla,sen enemmän ymmärtänyt sen laajuuden jolla ne vaikuttaa.Tässä illassa oli vielä lisää avaavia pointteja,ja aionkin tutkailla asioita siis lisää.
Mitä värit kertovat meistä????
Ihmisille tulee joskus kausia,jolloin aivan "hengen hädässä" haluaa jotain väriä lähelleen; vaatteisiin,kotiin,kaikkialle.Itsellä näen nämä kaudet todella hauskasti sisustuksessa enemmänkin,vaatteissa jonkin verran,ja sitten accessories,en nyt saa päähän suomenkielistä sanaa.Huivit,korut.Sitä väriä vaan haluaa lähelleen,ja kun näet sitä väriä,haluat melkein hukkua siihen.
Väreistä kannattaa miettiä myös sen vastaväriä,silläkin on merkitystä.Ja sitä,himoatko jonkun värin tummaa vaiko vaaleaa versiota.
Tärkeintä kumminkin on,että uskallat ottaa käyttöösi sitä väriä,jota himoat,sillä silloin tarvit sitä väriä elääsi vahvistamaan,tukemaan,auttamaan...pyöräyttämään jotain ratasta eteenpäin.
Uskomattomia kertomuksia olen kuullut siitä,miten on värit vaikuttaneet ihmisiin.
Miten värit vaikuttavat Sinun elämään?
Laitoin linkkeihin tällaisen online-reading- linkin Aura-Soma väriterapiaan.
Tuo on englanninkielinen,eli vaatii hiukan paneutumista saada irti kaikki mitä tarkoitetaan.Onneksi sanakirja.org on mm ihan hyvä apuväline.
Itse olin eilen illalla tällaisessa pienimuotoisessa kokoontumisessa,missä hyvin pintapuolisesti käsiteltiin tätä Aura-Somaa.Olen aina tiennyt,että värit vaikuttavat ihmiseen,ja mitä enemmän tukaillut asiaa omalla kohdalla,sen enemmän ymmärtänyt sen laajuuden jolla ne vaikuttaa.Tässä illassa oli vielä lisää avaavia pointteja,ja aionkin tutkailla asioita siis lisää.
Mitä värit kertovat meistä????
Ihmisille tulee joskus kausia,jolloin aivan "hengen hädässä" haluaa jotain väriä lähelleen; vaatteisiin,kotiin,kaikkialle.Itsellä näen nämä kaudet todella hauskasti sisustuksessa enemmänkin,vaatteissa jonkin verran,ja sitten accessories,en nyt saa päähän suomenkielistä sanaa.Huivit,korut.Sitä väriä vaan haluaa lähelleen,ja kun näet sitä väriä,haluat melkein hukkua siihen.
Väreistä kannattaa miettiä myös sen vastaväriä,silläkin on merkitystä.Ja sitä,himoatko jonkun värin tummaa vaiko vaaleaa versiota.
Tärkeintä kumminkin on,että uskallat ottaa käyttöösi sitä väriä,jota himoat,sillä silloin tarvit sitä väriä elääsi vahvistamaan,tukemaan,auttamaan...pyöräyttämään jotain ratasta eteenpäin.
Uskomattomia kertomuksia olen kuullut siitä,miten on värit vaikuttaneet ihmisiin.
Miten värit vaikuttavat Sinun elämään?
torstaina, helmikuuta 3
On niin helppo olla onnellinen?
Tällaista ajatusvirtaa aloin tässä mielessäni pyörittää.
Mitkä asiat tekevät meidät onnellisiksi?
Mitä ihminen tarvii ollakseen onnellinen?
Kysymys on niin monisäikeinen,ja vastaus siihen varmaan liki mahdoton eroteltava...koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.On lööperipuhetta minusta,jos sanotaan,ettei jotkut asiat liity toisiinsa,eivätkä näin ollen vaikuta.
Minusta onnellisuus elämässä,on myös monitasoista.Voin ajatella,että olen onnellinen tästä hetkestä,tästä sielun tasapainosta vaikkapa,olen onnellinen siitä,ettei perhettäni ole kohdannut suuret ikävyydet- tai ainakaan suuremmat,joista ei oltaisi selvitty.
Osa ihmisistä mittaa onnellisuutta eri määrein.Mutta koska kaikki liittyy kaikkeen,myös määreet nimeltä työ,raha,vapaus...kiertyvät siihen onnellisuus pilariin,joka voisi olla nimeltään vaikkapa "Elämän hallinta"
Mikä osa onnellisuutta on se,jonka täytyttyä voi sanoa,olen onnellinen?
Uskooko joku,että on sitten vasta onnellinen,kun kaikki osa-alueet täytyyy?
Onko onni siitä kiinni,mitä haluaa,mitä odottaa?
Näen ympärilläni paljon onnettomia ihmisiä,joiden elämä ei ole ns. hyvin.Monella osa-alueella on puutoksia,ja tämä vie mieltä alaspäin.
Koska onnellisuus on tunne,tulisiko se kumminkin vain sydämestä?
Jos vain päättää olla onnellinen,tyytyväinen,siihen mitä on,ja olla murehtimatta siitä mitä ei ole?
Elämässä tulee vaiheita,että on ponnisteltava kovasti saavuttaakseen,ja sitten tulee niitä aikoja,jolloin suotuisat tuulet puhaltavat purjeisiin,ja kuljettavat itsestään eteenpäin.
Jos vaan voit,niin ole huoleti,ja anna elämän kuljettaa laivaasi.Ne vedet jotka vastaan tulee,on varmasti mitoitettu jokaisen laivan kestokykyyn sopiviksi.Vaikka useinkaan ei sille tunnu.
Anna ONNEN tulla sydämestä,nauti sen lempeydestä,ja huomaat:
on helppoa olla onnellinen!
On niin helppo olla onnellinen :)
Mitkä asiat tekevät meidät onnellisiksi?
Mitä ihminen tarvii ollakseen onnellinen?
Kysymys on niin monisäikeinen,ja vastaus siihen varmaan liki mahdoton eroteltava...koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.On lööperipuhetta minusta,jos sanotaan,ettei jotkut asiat liity toisiinsa,eivätkä näin ollen vaikuta.
Minusta onnellisuus elämässä,on myös monitasoista.Voin ajatella,että olen onnellinen tästä hetkestä,tästä sielun tasapainosta vaikkapa,olen onnellinen siitä,ettei perhettäni ole kohdannut suuret ikävyydet- tai ainakaan suuremmat,joista ei oltaisi selvitty.
Osa ihmisistä mittaa onnellisuutta eri määrein.Mutta koska kaikki liittyy kaikkeen,myös määreet nimeltä työ,raha,vapaus...kiertyvät siihen onnellisuus pilariin,joka voisi olla nimeltään vaikkapa "Elämän hallinta"
Mikä osa onnellisuutta on se,jonka täytyttyä voi sanoa,olen onnellinen?
Uskooko joku,että on sitten vasta onnellinen,kun kaikki osa-alueet täytyyy?
Onko onni siitä kiinni,mitä haluaa,mitä odottaa?
Näen ympärilläni paljon onnettomia ihmisiä,joiden elämä ei ole ns. hyvin.Monella osa-alueella on puutoksia,ja tämä vie mieltä alaspäin.
Koska onnellisuus on tunne,tulisiko se kumminkin vain sydämestä?
Jos vain päättää olla onnellinen,tyytyväinen,siihen mitä on,ja olla murehtimatta siitä mitä ei ole?
Elämässä tulee vaiheita,että on ponnisteltava kovasti saavuttaakseen,ja sitten tulee niitä aikoja,jolloin suotuisat tuulet puhaltavat purjeisiin,ja kuljettavat itsestään eteenpäin.
Jos vaan voit,niin ole huoleti,ja anna elämän kuljettaa laivaasi.Ne vedet jotka vastaan tulee,on varmasti mitoitettu jokaisen laivan kestokykyyn sopiviksi.Vaikka useinkaan ei sille tunnu.
Anna ONNEN tulla sydämestä,nauti sen lempeydestä,ja huomaat:
on helppoa olla onnellinen!
On niin helppo olla onnellinen :)
sunnuntaina, tammikuuta 30
Enkelihavainto/Tulevaisuuden Maa
Sain tekstiviestin,jossa kerrotaan näin:
Tuli tieto,että aivan vasta on Virrat-Alavus -tiellä ollut enkelinäky!!
Useita autoja oli pysähtynyt ihmettelemään,kun pimeällä oli tullut paikka.jossa oli ollut kirkas kuin päivällä.Enkeli oli ollut siivet levällään ja siipien alla oli lukenut,että maan elo on kypsynyt korjattavaksi.
************************
Jäin miettimään tätä viestiä.Ensi alkuun tuntui hienolle,mutta sitten skeptikko minussa herätti kysymyksiä.
Kuka oli ollut alkuperäinen viestin lähettäjä?
Millon on " aivan vasta" ?(aivan vasta nähty..)
Kuinka ihmeessä enkelin siipien alla on lukenut jotain?Missä?Onko teksti roikkunut ilmassa?
Ja jos ohittaa kaikki nämä kysymykset,ja keskittyy miettimään sitä,mitä siinä oli lukenut..."Maan elo on kypsynyt korjattavaksi"
Eli mitä tarkoittaa "korjattavaksi" tässä tapauksessa?Korjattavaksi kuin sato,vai korjattavaksi kuin rikki mennyt asia?
Kaikkineen tämä teksti on mielenkiintoinen,kuka tai mikä ikinä sen alkuperä onkaan.Ajatuksena ihana,mutta jotenkin hassu kuitenkin.Tämä ei kuulosta sille henkimaailmalle,jonka minä tunnen,vai kuulostaako sittenkin?
Joskus unessa olen saanut ikään kuin paperille kirjoitettua tekstiä,jonka sisältö on ollut minulle tärkeä.
Varmistetaanko tällä tavalla,että kaikki tämän nähneet,ymmärtävät viestin?
Mutta uskovatko he sen?
Mutta tulkinnat lauseesta "maan elo on kypsynyt korjattavaksi"... Ja täytyy myös sanoa näin,että niin hassua kuin se onkin,en ole ollut (en ole) muiden planeettojen elämisistä ollut kiinnostunut,siis suomeksi sanottuna ufo-asiat eivät ole sykähdyttäneet,kunnes yhtäkkiä aloin selittää eräälle ihmiselle muinaisista Mayoista,joista en siis tiedä mitään.Että mikä sivilisaatio se on ollut,ja mistä kummasta tullut.
Joten tämäkin ilmestys,minulle tuli ajatus.Mutta yhtäkaikki,me puhumme varmaan kuitenkin samasta,universaalista henkimaailmasta,jossa olennot voivat näyttää mille vain omassa olomuodossaan.
Minun henkilapsenikin (ei ole syntynyt maan päälle,eli ei ole kukaan olemassa olevista lapsistani)on kuulema Siriukselta kotoisin,kertoi linkeistäkin löytyvä Päivi K.
Vaihdan lennossa asiaa.Tulevaisuuden maa.
Se on kirjan nimi,jota aloin lukea lapsille! Meille kirja on tullut jo vuonna 1999,esikoiselleni lahjaksi seurakunnalta!
Kaikelle on aikansa ja paikkansa.Niin tällekkin kirjalle,sillä nyt alamme systemaattisesti lukea tätä iltasaduksi.Meillä oli samanlainen kirja,toinenkin,joista luin tarinoita jo isommille lapsille,mutta se ei ollut suuri suosio isojen lasteni keskuudessa,ja kirja jäi alkutekijöihinsä silloin.
Alkusanat ovat jo vaikuttavat,ja puhuttelevat lukijaakin
Mutta mietittävää/ kysymyksiä piisaa,se on varma.
Huh,tässä on tämän illan mietintä pläjäys,aika paljon on miettimistä.
Mutta miettikää,jos näitä samoja kysymyksiä esitetään lapsille,niin kyllähän meidän aikuistenkin olisi syytä kyetä,ja rohjeta,painia niiden äärellä!rehellisinä itsellemme!
Tuli tieto,että aivan vasta on Virrat-Alavus -tiellä ollut enkelinäky!!
Useita autoja oli pysähtynyt ihmettelemään,kun pimeällä oli tullut paikka.jossa oli ollut kirkas kuin päivällä.Enkeli oli ollut siivet levällään ja siipien alla oli lukenut,että maan elo on kypsynyt korjattavaksi.
************************
Jäin miettimään tätä viestiä.Ensi alkuun tuntui hienolle,mutta sitten skeptikko minussa herätti kysymyksiä.
Kuka oli ollut alkuperäinen viestin lähettäjä?
Millon on " aivan vasta" ?(aivan vasta nähty..)
Kuinka ihmeessä enkelin siipien alla on lukenut jotain?Missä?Onko teksti roikkunut ilmassa?
Ja jos ohittaa kaikki nämä kysymykset,ja keskittyy miettimään sitä,mitä siinä oli lukenut..."Maan elo on kypsynyt korjattavaksi"
Eli mitä tarkoittaa "korjattavaksi" tässä tapauksessa?Korjattavaksi kuin sato,vai korjattavaksi kuin rikki mennyt asia?
Kaikkineen tämä teksti on mielenkiintoinen,kuka tai mikä ikinä sen alkuperä onkaan.Ajatuksena ihana,mutta jotenkin hassu kuitenkin.Tämä ei kuulosta sille henkimaailmalle,jonka minä tunnen,vai kuulostaako sittenkin?
Joskus unessa olen saanut ikään kuin paperille kirjoitettua tekstiä,jonka sisältö on ollut minulle tärkeä.
Varmistetaanko tällä tavalla,että kaikki tämän nähneet,ymmärtävät viestin?
Mutta uskovatko he sen?
Mutta tulkinnat lauseesta "maan elo on kypsynyt korjattavaksi"... Ja täytyy myös sanoa näin,että niin hassua kuin se onkin,en ole ollut (en ole) muiden planeettojen elämisistä ollut kiinnostunut,siis suomeksi sanottuna ufo-asiat eivät ole sykähdyttäneet,kunnes yhtäkkiä aloin selittää eräälle ihmiselle muinaisista Mayoista,joista en siis tiedä mitään.Että mikä sivilisaatio se on ollut,ja mistä kummasta tullut.
Joten tämäkin ilmestys,minulle tuli ajatus.Mutta yhtäkaikki,me puhumme varmaan kuitenkin samasta,universaalista henkimaailmasta,jossa olennot voivat näyttää mille vain omassa olomuodossaan.
Minun henkilapsenikin (ei ole syntynyt maan päälle,eli ei ole kukaan olemassa olevista lapsistani)on kuulema Siriukselta kotoisin,kertoi linkeistäkin löytyvä Päivi K.
Vaihdan lennossa asiaa.Tulevaisuuden maa.
Se on kirjan nimi,jota aloin lukea lapsille! Meille kirja on tullut jo vuonna 1999,esikoiselleni lahjaksi seurakunnalta!
Kaikelle on aikansa ja paikkansa.Niin tällekkin kirjalle,sillä nyt alamme systemaattisesti lukea tätä iltasaduksi.Meillä oli samanlainen kirja,toinenkin,joista luin tarinoita jo isommille lapsille,mutta se ei ollut suuri suosio isojen lasteni keskuudessa,ja kirja jäi alkutekijöihinsä silloin.
Alkusanat ovat jo vaikuttavat,ja puhuttelevat lukijaakin
Mutta mietittävää/ kysymyksiä piisaa,se on varma.
"Elämä on salaisuus.
Mistä me tulemme?Mihin olemme matkalla?Mitä varten olemme olemassa?Mikä on elämässä tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää?
---------
Tulevaisuuskin on salaisuus.
Me tunnemme hyvin menneisyyttä.Menneistä tapahtumista meille on kerrottu paljon.Mitä paremmin tunnemme aikaa ennen meitä,sitä paremmin ymmärrämme myös omaa aikaamme.Ennen meitä eläneet ihmiset ovat kertoneet,millaista elämä on,ja on ollut.He ovat kertoneet iloista ja suruista,pettymyksistä ja toiveiden täyttymisestä,hyvyydestä ja pahuudesta.he ovat kertoneet Jumalasta ja hänen teoistaan,uskosta,toivosta ja Rakkaudesta,jota suurempaa asiaa ei maailmassa ole.Kertomuksillaan he ovat halunneet sanoa meille: älkää pelätkö tulevaisuutta.Se on salaisuus,mutta sielläkin on paljon tuttua: sellaista minkä me olemme kokeneet ja kertoneet teille."---------
Huh,tässä on tämän illan mietintä pläjäys,aika paljon on miettimistä.
Mutta miettikää,jos näitä samoja kysymyksiä esitetään lapsille,niin kyllähän meidän aikuistenkin olisi syytä kyetä,ja rohjeta,painia niiden äärellä!rehellisinä itsellemme!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)