Heipsis!
Fb-sivuni ystävällisesti alkoi vihjailemaan, että olisi aika muistaa seuraajia, koska on kulunut jo tovi viime postauksesta sinnekin. Tänne blogiin vieläkin enemmän.
Tuntuu, ettei ole mitään aktiivisesti annettavaa, tai kuulutettavaa maailmalle. Tuntuu että monet vastaavat sivustot tarjoilevat ihan kaiken sen, mitä itsekin tarjoaisin, ja ajoittain tulee jopa tilanteita, kun ajattelen juuri kirjoittavani jotain päivitystä, ja yhtäkkiä juuri se sama asia pompahtaa eteeni jostain muualta,ennen kuin ehdin kirjoittaa. Mitä ihmettä??!! Joten en halua enää toistaa sanomaa, koska se tuntuisi jo plagioinnille.
Olen viettänyt hiljaiseloa muutenkin.
Olen ajatellut, että minut löydetään kyllä, jos minun tulkintoja kaipaillaan. En ole pitänyt meteliä itsestäni missään, ehkä vanhat asiakkaat muistavat, ja jos heidän ystäväpiiristä joku tarvii tulkintaa, ovat he toimineet minun rumpuna, ja näin tullut yhteydenottoja. Se on minusta todella kivaa, koska se tarkoittaa onnistunutta asiakaspalvelua suosittelijan taholle. Mikään ei ole niin hienoa tässä työssä, kuin saada se kokemus, että tulkina on osunut ja ns. uponnut asiakkaani sieluun.
Tänään silmiini osui erään tunnetun näkijän postailu. Hengähdin kuin suurenkin ahaa- elämyksen saaneena, tajutessani että itsekin voisin tarvita näkijän palveluita. Näen tämän vähän kuin työnohjauksena, kuten joissain työpaikoissa on tapana. Myös kollegiaalista tukea ja neuvoa kaivaten, mutta kuitenkin niin, että se kytkeytyy omaan kehityskaareen, joka on ollut hyvin hyvin takkuinen viime aikoina.
- Halua olisi edetä eteenpäin, mutta nousee vain iso kysymys eteen : miten????
Elämä on ollut itselläkin niin kovakiitoista, että olen vain saanut haaveilla jokapäiväisistä, edes jokaviikkoisista rauhoittumis ja rentoutumis riiteistä, joista aina mielessäni haaveilen. Toisaalta olenhan kahden maailman kansalainen, ja pystyn kyllä uppoamaan siihen toiseenkin maailmaan, ja elämään siellä näitä hetkiäni, vaikkei ne tässä maanpäällisessä näkyvässä maailmassa näykkään toimintana. Olisin varmasti huonommassa kunnossa, ellei minulla olisi tätä toista maailmaa tässä apuna.
Ihminen voi hyvinkin helposti saada itsensä kuuroksi niille herkille vihjeille ja ohjeille, joilla meitä koetetaan ohjata. Itsekin olen saanut itseni kiinni lukemattomia kertoja siitä, että teen jotain, vaikka sisin sanoo "ei näin". Silloin pysähdyn ihmettelemään mitä täällä taas tapahtuu, mutta omasta vireydestä riippuen joko ymmärrän sen taikka en.
Tulin siis siihen tulokseen, että minä tarvitsen ohjausta. Minä haluan ohjausta. Sellaista ohjausta mitä minä tarvitsen, ei pysty täysin antamaan mikään psykologikaan, van siihen tarvitaan paljon herkempää henkilöä ,jolla on samaan aikaan taito lukea minua, ja kuulla niitä asioita joita on kerroksina sisimpäni ympärille kasaantunut, kuin iso ja painava kasa ihania terälehtiä- kuitenkin se kauniskin alkaa painamaan jos sitä on liikaa.
Tarvisin siis sielunkuorintaa! Vau minkä termin juuri keksin!
Mutta sitä minä tarvisin, ja sille minä etsin tekijän.
Taannoin lähipiirissäni olikin henkilöitä, jotka samalla herkkyydellä kuin itsekin, pystyivät lukemaan minua, ja tuomaan päivänvaloon asioita, joille en vielä osannut antaa edes nimeä, tai joista en tiennyt vielä niitä olevankaan. Se oli ihanaa ja huojentavaa. Ne muutamat lauseet riitti saamaan kiinni taas siitä langasta, jota seuraamalla pysyisin omalla kaistalla, ja omalla matkallani. Nyt olen harhaillut kuin Hannu ja Kerttu pimeässä, koska heidän kulkumerkkinsä oli syöty.
Kuka söi minun kulkumerkit?
Olemme täällä samassa veneessä, koetamme elää kukin omaa elämäämme parhaalla mahdollisella tavalla, ja matkallemme tarvimme kukin eri määrän kanssakulkijoita ja ohjausta. Jokainen voi vähän eksyä, mutta se tahto jolla pyrit pääsemään taas omalle reitillesi, ratkaisee elämäsi suuntaa.
Etsin itselleni näkijää, joka näkisi tämän kohtaamani seinän, ja auttaisi minuakin löytämään avaimen, joka avaisi portin seuraavalle tielle ja seuraavalle kehityksen polulle.
Olisi aivan huikeaa voida auttaa itseään, kerran onhan milla The Gift, mutta se vaan ei toimi niin, kuten olen monesti todennut.
Nyt pyydän itselleni johdatusta ja lempeitä ja keveitä energioita elämään auttamaan tätä uudistumisen prosessia jo käyntiin. Ja oikeastaan tiedänkin jo, koskapa kirjoitan tätä, että se energia on tavoittanut minut ja alkanut työstää sieluni kanssa suunnitelmaa. Minun tehtäväksi jää nyt avautua, ottaa vastaan ja pyytää (minä PYYDÄN!) tätä prosessia jatkumaan ja pyydän, että löydän tämä sopivan tulkitsijan itsellenikin.Teille blogini lukijoille ja FB seuraajilleni pyydän sopivan tyyniä laineita elämään, jotka lempeästi auttavat teitäkin eteenpäin omalla tiellänne!
With all my Love and Compassion ∞