Asia on minustakin hämmästyttävä ja sillä lailla uusi, koska en ole omasta mielestäni aistinut, tai ehkä en vain ole ajatellut edes tunnustella, keiden kanssa olen jutellut. Olen vain tuntenut, että henkimaailman tyyppi , mutta olen hyväksynyt asian suuremmitta ihmettelyittä, koska minulle on annettu varmuus siitä, että tunnen oikein.
Mutta tämä enkeli-asia. Olen aina ajatellut enkeleitä ehkä hieman väärin, ikäänkuin että he operoisivat vain tuolla "korkemmalla" taivaankannella enemmänkin, ja yrittänyt hahmottaa sitten suojelusenkeli- asiaa, jota kuitenkin olen pitänyt itsestäänselvänä, että jokaisen kanssa kulkee se oma, taikka omat, kuten tulin sitten oppimaan.
Kaikki lähti siitä, että otin juhannuksena tyttärellä käytyäni Niina-Matildan Näkijä2- kirjan takaisin kotiin, koska olin tuntenut sen kirjan kutsun jo edelliskäynnistä saakka. Olin ostanut sen kirjan itse heti ykkösosan perään, mutten koskaan saanut aloitettua, vaikka yritin, lukemaan tätä kirjaa. Se jäi ärsyttämään minua, mutta totesin että ok, tältä erää tiedon tarpeeni ei hyödy tästä kirjasta. Mutta tosiaan, nyt kun otin sen mukaani- aloin lukea sitä jo tyttärellä ollessani- en laskenut kirjaa käsistäni kuin hetkisiksi, kunnes olin sen lukenut. Se aukesi minulle ihan uudella lailla.Niina-Matilda puhuu niin luontevasti enkeleistä, että ne puhuttelivat minuakin ihan eri tavalla. Jo silloin, kun luin tätä kirjaa, huomasin muutoksen. Huomasin, että alan tuntea ja aistia muutakin, erilaista jotenkin, taikka sitten ikäänkuin verho olisi poistunut, ja he olisivat paljastaneet minulle, keitä ovat olleet he, keiden kanssa olen asioista jutellut ja tietoja vaihtanut. En uskonut että minulla voisi olla niin suuri ilo ja kunnia, asioida suoraan enkelien kanssa. Pidin jonkinlaisena "tasojuttuna", että minua "korkeammat" voivat,taikka vain tosi erityiset voivat. Ja kumminkin ne henkimaailman sanansaattajat, jotka olen aistinut, mutta en ole osannut nimetä...
No, tämän jälkeen sitten siirryin viimeinkin lukemaan Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani.
Tätäkin kirjaa olin halunnut lukea jo aikaa sitten, se oli ollut kädessäni kaupassa monta kertaa, mutta niihin aikoihin ajattelin itse,että olen saanut tarpeeksi tietoa ja kokemuskia, olin niihin aikoihin lukenut monia muita enkeli- kirjoja. Joten jätin kirjan, monesti, käsistäni takaisin hyllyyn. Joka kerran hiukan kaihersi,mutta ei vain ollut oikea aika.
Nyt sain ystävältäni lainaan tämän kirjan.
En voi täysin varmaankaan sanallisesti kuvailla, millainen vaikutus sillä on ollut minuun.
Olen ollut ensinnäkin ihan hurjan iloinen, olen ollut rauhallinen, olen ollut luottavainen (vaikka uskoni horjuikin pahasti tässä erään asian tiimoilla) olen tuntenut kuin olisin jossain ihanassa pilvessä, siis pilvenhattaralla ja pilvien seassa, jossain uskomattomassa pehmeydessä, joka suojelee minua,ja mitä onnellisemmaksi tulin, sen vahvemmin tunsin tätä suojelua ja auttamista. Ja sitten minäkin kokeilin.Minä pyysin suoraan Taivaan enkeleiltä apua, että he auttaisivat minua ensin jossain pienessä jutussa. Kerroin heille, että olen ihan pihalla tästä, ja pyysin tunteilleni rauhoittumista ja kaikenlaista. Vaikutukset olivat ihmeellisiä!
Samaan aikaan aloin aistia heidät. Kun juttelin enkeleille, tunsin heidän läsnäolonsa. Opin, että he auttavat kun vain pyydät. Mutta jos yrität kysellä heiltä jotain itsellesi tärkeitä juttuja, et ehkä saa vastausta lainkaan, tai saat vastauksen jossain kummallisessa muodossa. Pidän heitä huumorintajuisina olentoina, erittäin rakastavina ja vain hyvää haluavina ihmeellisinä olentoina. Ja olen kiittänyt heitä läsnäolostaan siitä lähtien, ja tuntenut häpeää, että olen näin pölhö ollut, etten ole uskonut,että niin korkea-arvoiset henkiolennot, kuin enkelit, olisivat suoraan minun kanssani tekemisissä. Minun, joka nyt on vaan tälläinen ;)
Ihanin tapaaminen enkelien kanssa tapahtui, kun olin vesijuoksemassa tässä hiljattain. Se tilanne on muutenkin hyvin rentouttava ja rauhoittava, liki meditatiivinen, koska suljen muun maailman posi korvistani kun juoksen vedessä.Tunnen veden lämpötilan ja kosketuksen iholla,ja tavalla niinkun itsekin siinä painottomuudessa kelluu, on helppo antautua kuulemaan toista maailmaa...
Joten juoksin siinä,ja ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kutsuin enkeleitäni. Aluksi juttelimme vain, juttelin yhden kanssa, mutta heitä oli kyllä kolme alkujaan. Ja mitä mielenkiintoisemmaksi juttelumme meni, niin tämä yksi jäi minun kanssa juttelemaan. Hän jopa tuli siihen vesijuoksemaan viereeni, koettakaa hahmottaa fiilis ja näkymä,mille näyttää(siis silmiesi takana katsottuna) kun läpinäkyvä olento juoksee vedessä vierelläsi. Minä nauroin hänelle, että ei voi olla totta, että siinäkö sinä juokset, ja hän vastasi muina miehinä ( en kyllä voi sanoa oliko hän mies vai naispuoleinen olemukseltaan) että miksi ei, hän tulee nyt minun seurakseni hetkeksi.
Voin sanoa, että minulla oli monesti vaikeuksia pitää nassua peruslukemilla kun siinä juoksin, ja lopulta päädyin siihen, että saanhan minä hymyillä niin että oikein silmissä saakka tuntui,että silmätkin varmasti säkenöi sen hymyn mukana.
Olin kyllä hirveän väsynyt tämän jälkeen, mutta niin huvittunut ja onnellinen.
Sain hurjasti tietoa, vaikka varsinaiseen asiaani vastausta pimitettiin ja kierreltiin ja kaarreltiin.
Eli minä opin viimeinkin kommunikoimaan enkelien kanssa!
Ajatella,tässäkin aika oli juuri sopiva, juuri oikea, minä olin juuri oikeassa vaiheessa niin että imaisin itseeni kaiken tiedon,uskon ja luottamuksen, ja palkaksi sain rauhaa ja onnellisuutta!
Varsinkin tämä onnellisuuden tunne on kuin linun laulua sisimmässäni,sellaista kuplivaa tunnetta, ja jokainen kupla joka nousee ja poksahtaa, ylläpitää sitä minun onnea. Minä opin sen, että voin itse pitää yllä tätä kulpageneraattoriani yksinkertaisesti ajattelemalla iloisesti ja onnellisesti, ja luottamalla enkeleihin!
With all my Love and Compassion, Ajna ∞
