Satuttavaa Siirtymää

💔 on ihan sydänsuruinen olo, tunteet hajalla. Itku polttaa luomien alla ja sydäntä viiltää suru. Menetys.

Taas on se vaihe elämässä että jotain otetaan pois, jotta...ehkä sitten niin... jotain uutta tulee tilalle. En voi väittää että nauttisin näistä shifteistä, vaihdoista. Koen että omat energiat muuttuvat, niiden on kai nyt pakko muuttua koska vanha malli on kertakaikkisen vanhentunutta. Tarvin uutta suuntaa, uusin energioin.

Minulla on omanlainen fiilis tästä muutoksesta, ja tiedän jo että on luovuttava osasta sellaista mitä on rakastanut tähän saakka niin ehdottomasti. On luovuttava osasta sellaista taajuutta, joka ei enää palvele, jotta saa tilaa sille mikä on tulossa,ja mitä HALUAA,vaikkei tiedä tarkkaan mitä se on.

Tällaista on elämä värähdemaailmassa, kun toisinaan kaikki energiat ovat kuin polttavia neuloja iholla ja woodoo neuloja sydämessä :(

Tämä on itsellekin hämmentävää, saatikka että koetan nyt kertoa teille, mitä tämä on ja mille tämä tuntuu. On annettava itseni nyt valua tähän hämmentävää suruun, odotukseen, mitä tapahtuu ja missä ajassa. Mutta se on ihan kohta kuitenkin.

Puhuin tyttären kanssa hetki sitten, puhuimme manifestoinnista, kuinka hän tekee omassa elämässään ja kehuin häntä kuinka viisasta :) Puhelun jälkeen alkoi avautua itsellekin. Aloin kuunnella musiikkia,ihan ennemmin itselle tuntematonta. Käynnistin taas terapiaistuntoni YouTuben kanssa, ja annan intuition ohjata musiikkivalintoja.

Totisesti suosittelen, oli sitten hämmentävä tunnetila mikä vain! Musiikki antaa omaa värähdettä joka melko varmasti resonoi juuri oikein omaan tunnetilaasi.Se vaan on niin upeaa viisautta...

Musiikin avulla pystyin vapauttamaan itseäni irti arkiminästä ja tästä tunteesta, joka hämyllään ahdisti. Musiikki irrotti sitä tietoa vapaammin käyttööni, ja ymmärsin mitä olin itse tilannut jo muutaman kuukauden, se mihin tunsin kovasti vetoa mutta epäilin kumminkin riittävätkö voimat. Nyt alan uskoa että riittävät koska saan siihen taatusti apua silmille näkymättömiltä. Tavallaan tiedän jo nyt harmikseni, että uhraan ehkä vielä vähän lisää maallisesta elämästäni, mutta olen oppinut raskaan läksyn: jos jokin on mennäkseen, sen on annettava mennä.

Sen minkä on tarkoitus olla luona, pysyy.

Sekavilla fiiliksillä mutta kohti pintaa uiden ja tätä muuntumishetkeä kohti arasti tassutellessa.

Rauhaisaa viikonloppua kuitenkin, vaikka näin täräyttävillä energioilla täältä sitä lähettelen :)

With all my Love and Compassion ∞